Geenitekniikka http://tronic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/172041/all Fri, 04 Aug 2017 18:37:35 +0300 fi Tulevaisuus on täällä: Geenisakset http://tronic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240909-tulevaisuus-on-taalla-geenisakset <p>En voi kuin ihmetellä miten vähälle huomiolle nk. geenisakset, eli CRISP-CAS9 -menetelmä, on jäänyt. Emmanuelle Charpentier ja Jennifer Doudnan kehittivät vuonna 2012 menetelmän, jolla voidaan muokata elävien solujen DNA:ta mistä hyvänsä kohdasta. Pysähdy hetkeksi ajattelemaan. On siis täysin mahdollista siirtää vaikkapa kasvin tietty geeni aikuiseen ihmiseen. Geenimanipulaation säännöt on kerralla kirjoitettu uusiksi. Muutoksia ei tarvitsekaan tehdä injektioneulalla munasoluun ja sitten yrittää kasvattaa siitä aikuista.&nbsp;Kaiken kukkuraksi menetelmä on niin edullinen, että periaatteessa kuka tahansa voi ryhtyä geenihakkeriksi.</p><p>Ilmeisiä sovelluksia ovat geenivirheiden korjaus ja sairauksilta suojaavien geenimuunnosten tekeminen. Kokeita tehdään jo. Pensylvaniassa kokeiltiin aids-potilailla muokattuja valkosoluja, joihin hi-virus ei pysty kiinnittymään. Helsingin yliopiston Biomedicum-laboratoriossa puolestaan ollaan diabeteksen ja hemoglobiinisairauksien kimpussa.</p><p>Geenidoping ja muut terveille ihmisille tehtävät parannukset nostattanevat keskustelua, vaikka muutokset eivät olisikaan perinnöllisiä. Menetelmän ollessa helposti saatavilla on kuitenkin väistämätöntä, että tällaistakin käyttöä tulee.</p><p>Varsinaisten parannusten lisäksi geenimuunnoksia voidaan käyttää muun tutkimuksen apuna. Aivotutkijat kehittävät jo neuroneita, jotka tuottavat jännitepulssiin reagoivaa pigmenttiä. Näin aivokudoksen toimintaa voidaan tarkkailla kameroilla. Myös hankalasti saatavien hormonien tuotanto voi mullistua, jos tuotannosta vastaava geeni saadaan siirrettyä ihmisestä teolliseen bakteeriviljelmään.</p><p>Uusista sovelluksista kuullaan viikoittain ja myös itse menetelmää kehitetään yhä täsmällisemmäksi ja monipuolisemmaksi. Jo nyt on kuitenkin selvää, miten valtava läpimurto on kyseessä. Geenisakset pureutuvat elämän pyhimpään ja niillä on valtavasti meidän jokaisen elämään vaikuttavia sovelluksia, joten kyseessä on epäilemättä 2010-luvun merkittävin saavutus biologian saralla.</p><p>&nbsp;</p><p>Aiheesta lisätietoa:</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/naps-geeni-poikki">https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/naps-geeni-poikki</a></p><p><a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/syopahoitoja-malarian-loppu-mahdollisuus-maailman-pahimpaan-biovahinkoon-crispr-tulee/?shared=308432-ba8aed1b-500">https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/syopahoitoja-malarian-loppu-mahdollisuus-maailman-pahimpaan-biovahinkoon-crispr-tulee/?shared=308432-ba8aed1b-500</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> En voi kuin ihmetellä miten vähälle huomiolle nk. geenisakset, eli CRISP-CAS9 -menetelmä, on jäänyt. Emmanuelle Charpentier ja Jennifer Doudnan kehittivät vuonna 2012 menetelmän, jolla voidaan muokata elävien solujen DNA:ta mistä hyvänsä kohdasta. Pysähdy hetkeksi ajattelemaan. On siis täysin mahdollista siirtää vaikkapa kasvin tietty geeni aikuiseen ihmiseen. Geenimanipulaation säännöt on kerralla kirjoitettu uusiksi. Muutoksia ei tarvitsekaan tehdä injektioneulalla munasoluun ja sitten yrittää kasvattaa siitä aikuista. Kaiken kukkuraksi menetelmä on niin edullinen, että periaatteessa kuka tahansa voi ryhtyä geenihakkeriksi.

Ilmeisiä sovelluksia ovat geenivirheiden korjaus ja sairauksilta suojaavien geenimuunnosten tekeminen. Kokeita tehdään jo. Pensylvaniassa kokeiltiin aids-potilailla muokattuja valkosoluja, joihin hi-virus ei pysty kiinnittymään. Helsingin yliopiston Biomedicum-laboratoriossa puolestaan ollaan diabeteksen ja hemoglobiinisairauksien kimpussa.

Geenidoping ja muut terveille ihmisille tehtävät parannukset nostattanevat keskustelua, vaikka muutokset eivät olisikaan perinnöllisiä. Menetelmän ollessa helposti saatavilla on kuitenkin väistämätöntä, että tällaistakin käyttöä tulee.

Varsinaisten parannusten lisäksi geenimuunnoksia voidaan käyttää muun tutkimuksen apuna. Aivotutkijat kehittävät jo neuroneita, jotka tuottavat jännitepulssiin reagoivaa pigmenttiä. Näin aivokudoksen toimintaa voidaan tarkkailla kameroilla. Myös hankalasti saatavien hormonien tuotanto voi mullistua, jos tuotannosta vastaava geeni saadaan siirrettyä ihmisestä teolliseen bakteeriviljelmään.

Uusista sovelluksista kuullaan viikoittain ja myös itse menetelmää kehitetään yhä täsmällisemmäksi ja monipuolisemmaksi. Jo nyt on kuitenkin selvää, miten valtava läpimurto on kyseessä. Geenisakset pureutuvat elämän pyhimpään ja niillä on valtavasti meidän jokaisen elämään vaikuttavia sovelluksia, joten kyseessä on epäilemättä 2010-luvun merkittävin saavutus biologian saralla.

 

Aiheesta lisätietoa:

 

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/naps-geeni-poikki

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/syopahoitoja-malarian-loppu-mahdollisuus-maailman-pahimpaan-biovahinkoon-crispr-tulee/?shared=308432-ba8aed1b-500

 

]]>
7 http://tronic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240909-tulevaisuus-on-taalla-geenisakset#comments Crisp-cas9 Geenisakset Geenitekniikka Fri, 04 Aug 2017 15:37:35 +0000 Lasse Kärkkäinen http://tronic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240909-tulevaisuus-on-taalla-geenisakset