Suomi http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132687/all Wed, 21 Feb 2018 20:18:15 +0200 fi Suomalainen ja anglo-amerikkalainen työttömyysaste http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251233-suomalainen-ja-anglo-amerikkalainen-tyottomyysaste <p>Suomen tammikuun 2018 työttömyysaste oli 8,8 prosenttia. Otan vertailukohdaksi tähän anglo-amerikkalaisen maailman, Yhdysvallat ja Iso-Britannian. Siellä työttömyysaste on vähän päälle 4 prosenttia. Saksassa oikeastaan vielä alhaisempi kuin 4 %.</p><p>Vaikka työttömyys onkin ollut laskussa viimeaikoina, niin voidaan perustellusti sanoa, että Suomi on näihin verrattuna korkean työttömyyden maa.</p><p>Mistä tämä johtuu? Katson näin, että Suomessa työttömyyttä hoidetaan järeämmin ja aggressiivisemmin kuin näissä muissa maissa. Se samalla selittää sen, miksi Suomessa ei ole ihmisiä aivan pohjamudissa, ei ainakaan niissä määrin kuin mitä Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa.</p><p>Toinen tekijä mahdollisesti 90-luvun lama ja 2008 laskusuhdanne, jotka jättäneet myös jälkensä talouteen. Missä Suomi olisi, jos täällä olisi vielä ne yritykset, jotka kaatuivat 90-luvulla?</p><p>Kolmantena tekijänä erinäinen epädynaamisuus; ihmisten muuttohalukkuus, osaajapula tietyillä aloilla, suomalainen yritystoimintaympäristö.</p><p>Neljäntenä erilaiset sosiaaliset tekijät, jotka rajaavat ihmisiä työelämän ulkopuolelle; sairaudet, alkoholismi. Nämä ehkä poikkeuksellisen korkealla tasolla Suomessa?</p><p>Oma selityskykyni ja tämä ilta loppuu osaltani tähän. On varmasti muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat. Ei tämä ollut tyhjentävä lista. Huomionarvoista tässä kuitenkin oli se, että ero Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan on huima; Suomessa yli 4 % korkeampi työttömyys.</p><p>Tietysti on myös hengellinen todellisuus. Suomessa ihmiset ovat luopuneet Jumalasta, ja siunaus puuttuu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen tammikuun 2018 työttömyysaste oli 8,8 prosenttia. Otan vertailukohdaksi tähän anglo-amerikkalaisen maailman, Yhdysvallat ja Iso-Britannian. Siellä työttömyysaste on vähän päälle 4 prosenttia. Saksassa oikeastaan vielä alhaisempi kuin 4 %.

Vaikka työttömyys onkin ollut laskussa viimeaikoina, niin voidaan perustellusti sanoa, että Suomi on näihin verrattuna korkean työttömyyden maa.

Mistä tämä johtuu? Katson näin, että Suomessa työttömyyttä hoidetaan järeämmin ja aggressiivisemmin kuin näissä muissa maissa. Se samalla selittää sen, miksi Suomessa ei ole ihmisiä aivan pohjamudissa, ei ainakaan niissä määrin kuin mitä Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa.

Toinen tekijä mahdollisesti 90-luvun lama ja 2008 laskusuhdanne, jotka jättäneet myös jälkensä talouteen. Missä Suomi olisi, jos täällä olisi vielä ne yritykset, jotka kaatuivat 90-luvulla?

Kolmantena tekijänä erinäinen epädynaamisuus; ihmisten muuttohalukkuus, osaajapula tietyillä aloilla, suomalainen yritystoimintaympäristö.

Neljäntenä erilaiset sosiaaliset tekijät, jotka rajaavat ihmisiä työelämän ulkopuolelle; sairaudet, alkoholismi. Nämä ehkä poikkeuksellisen korkealla tasolla Suomessa?

Oma selityskykyni ja tämä ilta loppuu osaltani tähän. On varmasti muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat. Ei tämä ollut tyhjentävä lista. Huomionarvoista tässä kuitenkin oli se, että ero Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan on huima; Suomessa yli 4 % korkeampi työttömyys.

Tietysti on myös hengellinen todellisuus. Suomessa ihmiset ovat luopuneet Jumalasta, ja siunaus puuttuu.

]]>
11 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251233-suomalainen-ja-anglo-amerikkalainen-tyottomyysaste#comments Iso-Britannia Suomi Työttömyys Työttömyysaste Yhdysvallat Wed, 21 Feb 2018 18:18:15 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251233-suomalainen-ja-anglo-amerikkalainen-tyottomyysaste
Rahanjako yhdistyksille ilman vastuuta ja köyhien kyykytys. http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251194-rahanjako-yhdistyksille-ilman-vastuuta-ja-koyhien-kyykytys Suomi velkaantuu hurjaa tahtia ja kansalaisilta leikataan koko ajan enemmän ja monesta asiasta. Eläkeläisten indeksikorotukset on jäädytetty, palkat ja lomarahat joidenkin osalta leikattu ja jopa kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta eli leipäjonoilta avustuksia karsittu. Työttömiä kyykytetään 9e orjapalkalla, työttömyyskorvauksia heikennetään ja yritetään lyödä läpi etuuden ajallista lyhennystä. Periaatteessa on oikein, että yritetään saada ihmiset aktivoitua, mutta tapa jolla tämä tehdään sekä leikkausten kohteet ovat väärät. Miten on mahdollista,että rahaa löytyy huimia summia kaikenmaailman koodaribusseihin sekä erään kansanryhmän moniin yhdistyksiin? Onko tutkittu, menevätkö rahat todella siihen, mihin on ilmoitettu vai järjestöjen perustajien/johtajien taskuihin? Näistä asioista ei luonnollisestikaan saa puhua tai kirjoittaa totta, sehän on sitä rasismia. Eikö se ole rasismia omaa kansaa kohtaan, että potkitaan köyhiä ja heikennetään jatkuvasti juuri kaikkein vähävaraisimpien toimeentuloa? Näihin epäkohtiin olen halunnut kiinnittää huomiota ja siksi järjestinkin jo yhden leipäjonotilaisuuden herättääkseni edustajia, onnistuin siinä osittain. Seuraavaa tapahtumaa olen jo suunnittelemassa, kunhan palaset loksahtavat kohdilleen. Jos sinulla on uskallusta ja halua puhua, voit tulla joko vapaaseen mikrofoniin sanasen sanomaan tai varata puheenvuoron siihen. Tällä kertaa odotan puolueiden johtohenkilöitä tulemaan kertomaan kantansa ja näkemyksensä tilaisuuteen, edelliseen kun vaivautui tulemaan vain kolme. Kiitos kuitenkin heille rohkeudesta astua ulos nnorsunluutorneista. <a href="https://vk.com/photo430933849_456239383" title="https://vk.com/photo430933849_456239383">https://vk.com/photo430933849_456239383</a> Lisäsin tähän hieman tilastoa kirjoitukseni tueksi.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 0 Suomi Yhteiskunta Tue, 20 Feb 2018 18:09:54 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251194-rahanjako-yhdistyksille-ilman-vastuuta-ja-koyhien-kyykytys Suomi, EU ja konkurssi http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250930-suomi-eu-ja-konkurssi Suomi liittyi EU:n lypsettäväksi 1995 ja aluksi kaikki oli kuin hyvää unta.Liittyminen rauhoitti hurjat korkorallit, joita oli nähty aikaisimpina vuosina.( Jotkut makselevat vielä tänäkin päivänä ja ei epätoivoisiltakaan teoilta ole vältytty.) Kauppa alkoi kukoistaa ja talous nousi kun yritykset pystyivät tarjoamaan vapaasti tuotteita ilman rajaesteitä ja sen myötä kansa voi hyvin. Valtionvelka oli tuolloin 60.1 mrd ja hyvin hallittavissa, lainaa tarjottiin ja myös annettiin/otettiin edullisin ehdoin( oliko suunnitelmallista, kuten myöhemmin kerron ) Nyt se on 108 mrd jo ja kasvaa nopeutuvaan tahtiin. Olemme tässä pyramidihuijauksessa pahasti maksun puolella. 2016 esimerkiksi saimme maataloustukia 890 miljoonaa, mutta maksoimne niitä 1.145 mrd, matkalla hävisi siis jonnekkin valtava summa rahaa joka on jostain pois aina. Tullimaksuistakin suoritamme tuonne valtavaan kitaan ja vain pienen osan saamme itse pitää. Arvata vain saa miksi jatkuvia kiristyksiä tehdään.Tämä on vain yksi pieni osa tästä pyörityksessä ja pitää miettiä kuka tästä hyötyy? Britanniaa olemme hyödyttäneet 1995-2014 ajalla 1.5 mrd ja muita 2,5 mrd ja nyt on lisälaskua tulossa brexitin myötä.Siinä sitä onkin sitten konkurssin paikka kun makselemme vielä siitä koituvaa laskua.Mitkä voimat tässä on takana, niin suunnitelmalliselta tämä maan alasajo vaikuttaa.Olisiko meidänkin aika alkaa valmistautumaan eroon, vai jätämmekö laskun tuleville sukupolville. Velkaa kun on tehty tässä pelissä ja viimeinen maksaa aina.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 68 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250930-suomi-eu-ja-konkurssi#comments EU Maksukyky Suomi Velkaantuminen Wed, 14 Feb 2018 09:14:48 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250930-suomi-eu-ja-konkurssi Metallinetsijät Suomen kulttuurihistoriaa tuhoamassa http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250907-metallinetsijat-suomen-kulttuurihistoriaa-tuhoamassa <p>Olen jo useamman vuoden ihmetellyt menoa Suomessa, kun metallinpaljastimilla varustetut historiantuhoajat myllertävät maita ja mantuja. Viimeisen muutaman vuoden aikana on&nbsp;<em>tuhottu&nbsp;</em>keskiaikaisia kohteita niin manner-Suomessa kuin Ahvenanmaallakin, mutta vasta Raaseporin linnan satojen kuoppien <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10064855?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social">tuhoamisoperaatio </a>näyttää hiukan nostattaneen kulmia.</p><p>En ymmärrä, kuinka tuollainen porukka katsoo oikeudekseen tuhota suomalaista kulttuuriperintöä ja haitata tieteellistä historiantutkimusta.&nbsp;Jos historiaan ja arkeologiaan on perehtynyt edes kursiivisesti, ymmärtäisi millaista tuhoa tuollaisella toiminnalla saa aikaan. Ilman kunnon kaivauksia ja dokumentaatiota suurin osa muuten ehkä kiinnostavastakin materiaalista muuttuu tosiasiallisesti romuksi. On surullista nähdä, kuinka alan harrastajina itseään pitävät tuholaiset tekevät täällä sitä, mitä ISIS teki Lähi-idässä - ei vääränlaisen historian tuhoaminen ole sen parempaa kuin historian tuhoaminen henkilökohtaisen ahneuden takia. Ei tuollaista toimintaa aja muu kuin henkilökohtainen ahneus yhdistettynä häikäilemättömään valmiuteen aiheuttaa tuhoa saadakseen hiukan kiksejä ja romua kokoelmaansa.</p><p>Viime vuonna toki Suomen kulttuurihistoriantuhoajat ry:n, anteeksi Suomen metallinetsijät ry:n väki hiukan <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005474110.html">suivaantui </a>Raaseporin tuhoamisesta, mutta sanotaanko nyt suoraan, että ei vakuuta: kyseisen porukan <a href="http://www.suomenmetallinetsijat.fi/node/54">ohjeilla </a>ei todellakaan toteuteta mitään eettisiä- tai kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittavia etsintöjä, vaan mennään juuri lain minimin mukaan. Sillä ei tällä maassa valitettavasti pitkälle pötkitä. Jos viranomaiset eivät reagoi pian, meillä käy aika vähiin. Vanhoja keskiaikaisia ja rautakautisia kohteita ei ole paljoa, minkä ohella taistelukenttien alueilla on sama meno käynnissä.&nbsp;</p><p>Oi aikoja, oi tapoja. Tässä voisimme kerrankin ottaa mallia Italiasta, tai Kreikasta. Siellä ei tällaisesta touhusta nimittäin päätä taputella, eikä kunnian kukko laula.&nbsp; Nyt tarvitaan tiukkoja viranomaisohjeita, tuntuvia tiukennuksia lainsäädäntöön sekä sellaista korvausvastuuta, joka on samassa mittasuhteessa tuhojen kanssa. Samoin soisi Suomen metallinetsijät ry:n päivittävän ohjeensa. Nyt kyseinen porukka on osa ongelmaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen jo useamman vuoden ihmetellyt menoa Suomessa, kun metallinpaljastimilla varustetut historiantuhoajat myllertävät maita ja mantuja. Viimeisen muutaman vuoden aikana on tuhottu keskiaikaisia kohteita niin manner-Suomessa kuin Ahvenanmaallakin, mutta vasta Raaseporin linnan satojen kuoppien tuhoamisoperaatio näyttää hiukan nostattaneen kulmia.

En ymmärrä, kuinka tuollainen porukka katsoo oikeudekseen tuhota suomalaista kulttuuriperintöä ja haitata tieteellistä historiantutkimusta. Jos historiaan ja arkeologiaan on perehtynyt edes kursiivisesti, ymmärtäisi millaista tuhoa tuollaisella toiminnalla saa aikaan. Ilman kunnon kaivauksia ja dokumentaatiota suurin osa muuten ehkä kiinnostavastakin materiaalista muuttuu tosiasiallisesti romuksi. On surullista nähdä, kuinka alan harrastajina itseään pitävät tuholaiset tekevät täällä sitä, mitä ISIS teki Lähi-idässä - ei vääränlaisen historian tuhoaminen ole sen parempaa kuin historian tuhoaminen henkilökohtaisen ahneuden takia. Ei tuollaista toimintaa aja muu kuin henkilökohtainen ahneus yhdistettynä häikäilemättömään valmiuteen aiheuttaa tuhoa saadakseen hiukan kiksejä ja romua kokoelmaansa.

Viime vuonna toki Suomen kulttuurihistoriantuhoajat ry:n, anteeksi Suomen metallinetsijät ry:n väki hiukan suivaantui Raaseporin tuhoamisesta, mutta sanotaanko nyt suoraan, että ei vakuuta: kyseisen porukan ohjeilla ei todellakaan toteuteta mitään eettisiä- tai kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittavia etsintöjä, vaan mennään juuri lain minimin mukaan. Sillä ei tällä maassa valitettavasti pitkälle pötkitä. Jos viranomaiset eivät reagoi pian, meillä käy aika vähiin. Vanhoja keskiaikaisia ja rautakautisia kohteita ei ole paljoa, minkä ohella taistelukenttien alueilla on sama meno käynnissä. 

Oi aikoja, oi tapoja. Tässä voisimme kerrankin ottaa mallia Italiasta, tai Kreikasta. Siellä ei tällaisesta touhusta nimittäin päätä taputella, eikä kunnian kukko laula.  Nyt tarvitaan tiukkoja viranomaisohjeita, tuntuvia tiukennuksia lainsäädäntöön sekä sellaista korvausvastuuta, joka on samassa mittasuhteessa tuhojen kanssa. Samoin soisi Suomen metallinetsijät ry:n päivittävän ohjeensa. Nyt kyseinen porukka on osa ongelmaa. 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
0 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250907-metallinetsijat-suomen-kulttuurihistoriaa-tuhoamassa#comments Arkeologia Historia Idiotismi Kulttuuriperintö Suomi Tue, 13 Feb 2018 19:10:31 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250907-metallinetsijat-suomen-kulttuurihistoriaa-tuhoamassa
Sosialismissa suomalaisilta loppuisi ruoka http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250820-sosialismissa-suomalaisilta-loppuisi-ruoka <p>Kuvitellaan sellainen hypoteettinen tilanne, että Suomessa siirryttäisiin sosialismiin vaikkapa nyt tämän viikon alusta lähtien. Mitä oikeastaan silloin tapahtuisi?</p><p>Se mikä olisi varmaa, olisi se, että Suomi menettäisi kykynsä ottaa velkaa (ulkomailta). Kun yritykset sosialisoitaisiin, tarkoittaisi se samalla niistä saatavien verotulojen ja työntekijöiden palkoista saatavien verotulojen romahtamista. Suomen luottoluokitus laskisi kuin lehmän häntä.</p><p>On ikävää todeta, että tätä nykypäivän &ldquo;rulettia&rdquo; pidetään yllä velalla. Mutta se on kuitenkin totuus. On keskeistä, että julkinen sektori voi ottaa velkaa, jolla rahoittaa menojaan ja investointejaan. Tällä logiikalla myös osa suomalaisten sosiaaliturvasta rahoitetaan tällä tavalla. Kun lopulta ei olisi kykyä ottaa velkaa, ei olisi myöskään kykyä rahoittaa sosiaaliturvaa.</p><p>Millä ja mitä suomalainen silloin ostaisi kaupasta, kun elintarviketuotantokin olisi sosialisoitu? Tilalla olisi kupongit, joilla saisi pienen annoksen jotain ruokaa, jota olisi pystytty tuottamaan sosialismin olosuhteissa &ndash; jos sitäkään. Nälkä tulisi. Sitä sosialistimme eivät vain kerro meille. Tai mikä pahempaa: eivät itsekään ymmärrä sitä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuvitellaan sellainen hypoteettinen tilanne, että Suomessa siirryttäisiin sosialismiin vaikkapa nyt tämän viikon alusta lähtien. Mitä oikeastaan silloin tapahtuisi?

Se mikä olisi varmaa, olisi se, että Suomi menettäisi kykynsä ottaa velkaa (ulkomailta). Kun yritykset sosialisoitaisiin, tarkoittaisi se samalla niistä saatavien verotulojen ja työntekijöiden palkoista saatavien verotulojen romahtamista. Suomen luottoluokitus laskisi kuin lehmän häntä.

On ikävää todeta, että tätä nykypäivän “rulettia” pidetään yllä velalla. Mutta se on kuitenkin totuus. On keskeistä, että julkinen sektori voi ottaa velkaa, jolla rahoittaa menojaan ja investointejaan. Tällä logiikalla myös osa suomalaisten sosiaaliturvasta rahoitetaan tällä tavalla. Kun lopulta ei olisi kykyä ottaa velkaa, ei olisi myöskään kykyä rahoittaa sosiaaliturvaa.

Millä ja mitä suomalainen silloin ostaisi kaupasta, kun elintarviketuotantokin olisi sosialisoitu? Tilalla olisi kupongit, joilla saisi pienen annoksen jotain ruokaa, jota olisi pystytty tuottamaan sosialismin olosuhteissa – jos sitäkään. Nälkä tulisi. Sitä sosialistimme eivät vain kerro meille. Tai mikä pahempaa: eivät itsekään ymmärrä sitä.

]]>
3 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250820-sosialismissa-suomalaisilta-loppuisi-ruoka#comments Ruokapula Sosialismi Suomi Mon, 12 Feb 2018 06:48:39 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250820-sosialismissa-suomalaisilta-loppuisi-ruoka
Suomalaisviljelijöille oikeus kasvattaa kannabista http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250796-suomalaisviljelijoille-oikeus-kasvattaa-kannabista <p>MTV Internet uutisoi 09.02.2018 Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkasen näkemyksestä lääkekannabisviljelyn mahdollisuuteen Suomessa. Suomen laki ei salli lääkekannabiksen viljelyä, minkä Jalkanen näkee ongelmana. Hänen mielestään suomalaisilla viljelijöillä pitäisi olla mahdollisuus kasvattaa sitä esimerkiksi vientiä varten. Suomessa hamppua saa viljellä kuitu- tai elintarviketarkoitukseen, ei lääkkeeksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Jalkanen on oikeassa. Suomen eduskunnan toden totta pitäisi ottaa koppia asiasta lainsäädännön muuttamisen kautta, jottei maamme jää jälkeen muiden EU-maiden vauhdista. Uutisen mukaan lääkekannabista kasvatetaan tällä hetkellä seitsemässä EU-maassa. Viimeisimpänä kasvatuksen salli Tanska vuodenvaihteessa. Asialla alkaa olla kiire, mikäli emme halua antaa muiden maiden viljelijöille suhteettoman suurta etumatkaa. Suomen taloudella ei mene niin hyvin, että voisimme estää lainsäädännöllisin keinoin viljelijöiltämme ne elinkeinomahdollisuudet, joita maailma tarjoaa. Jalkanen huomauttaa, että puhuu nimenomaan lääkekannabiksen viennistä, eikä kannabiksen käytöstä huumeena. Tässä yhteydessä onkin syytä pitää nämä kaksi asiaa erillisinä kysymyksinä, suhtautui huumausainekäyttöön miten tahansa.</p><p><br />Lääkekannabiksen viljelyn estämiselle ei ole järkiperusteita. Suomalaisten menestyminen on perustunut paitsi maan kehittyneisyyteen myös siihen, että maailman tarjoamiin mahdollisuuksiin on uskaliaasti tartuttu. <em>Kansastamme</em> löytyy kyllä rohkelikkoja tämänkin asian suhteen. Tuhannen taalan kysymys kuuluukin, että löytyykö <em>poliitikoista</em> rohkeutta poistaa lainsäädännölliset esteet kyvykkäiden suomalaisten tieltä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> MTV Internet uutisoi 09.02.2018 Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkasen näkemyksestä lääkekannabisviljelyn mahdollisuuteen Suomessa. Suomen laki ei salli lääkekannabiksen viljelyä, minkä Jalkanen näkee ongelmana. Hänen mielestään suomalaisilla viljelijöillä pitäisi olla mahdollisuus kasvattaa sitä esimerkiksi vientiä varten. Suomessa hamppua saa viljellä kuitu- tai elintarviketarkoitukseen, ei lääkkeeksi.

 

Jalkanen on oikeassa. Suomen eduskunnan toden totta pitäisi ottaa koppia asiasta lainsäädännön muuttamisen kautta, jottei maamme jää jälkeen muiden EU-maiden vauhdista. Uutisen mukaan lääkekannabista kasvatetaan tällä hetkellä seitsemässä EU-maassa. Viimeisimpänä kasvatuksen salli Tanska vuodenvaihteessa. Asialla alkaa olla kiire, mikäli emme halua antaa muiden maiden viljelijöille suhteettoman suurta etumatkaa. Suomen taloudella ei mene niin hyvin, että voisimme estää lainsäädännöllisin keinoin viljelijöiltämme ne elinkeinomahdollisuudet, joita maailma tarjoaa. Jalkanen huomauttaa, että puhuu nimenomaan lääkekannabiksen viennistä, eikä kannabiksen käytöstä huumeena. Tässä yhteydessä onkin syytä pitää nämä kaksi asiaa erillisinä kysymyksinä, suhtautui huumausainekäyttöön miten tahansa.


Lääkekannabiksen viljelyn estämiselle ei ole järkiperusteita. Suomalaisten menestyminen on perustunut paitsi maan kehittyneisyyteen myös siihen, että maailman tarjoamiin mahdollisuuksiin on uskaliaasti tartuttu. Kansastamme löytyy kyllä rohkelikkoja tämänkin asian suhteen. Tuhannen taalan kysymys kuuluukin, että löytyykö poliitikoista rohkeutta poistaa lainsäädännölliset esteet kyvykkäiden suomalaisten tieltä.

]]>
2 http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250796-suomalaisviljelijoille-oikeus-kasvattaa-kannabista#comments kannabis maatalous Suomi Tanska Viljelijät Mon, 12 Feb 2018 04:00:00 +0000 Juha Karjalainen http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250796-suomalaisviljelijoille-oikeus-kasvattaa-kannabista
NATOn kaksi vahvinta maata napit vastakkain http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250806-naton-kaksi-vahvinta-maata-napit-vastakkain <p>Mihin tarvitaan vihollisia, kun ystävät ovat tällaisia?</p> <p>Suomen tulee liityä kaikkiin Lännen arvoyhteisön organisaatioihin, ja toimia niissä aktiivisesti. Näinhän se menee.</p> <p>Jargon.</p> <p>Mutta mikä on todellisuus?</p> <p>Pitkän sotilas- ja valtapoliittisen kehityksen tuloksena olemme nyt tilanteessa, jossa ystävämme ja melkein huonetoverimme NATOn kaksi sotilaallisesti vahvivta maata, Yhdysvallat ja Turkki, ovat kaluunan napit vastakkain Syyriassa.</p> <p>Turkin hyökkäys Rojavin kurdialueelle repii kaikkiaankin NATOn rivejä ja voi lopulta vahingoittaa myös Turkkia itseään.</p> <p><strong>Minkälaisia ystäv</strong>iä?</p> <p>Jos Suomi liittyisi NATOon, minkälaisten kumppanien kanssa sinne sotilaspoliittisiin vällyihin mentäisiin?</p> <p>Siellähän toki jo olemme, käymäsiltämme, yön timoina kuukahtelemassa. Kuin, NATOn toiseksi vahvimman armeijan omaavan Turkin kanssa kävisimme sotilasliittoon.</p> <p>Turkin tyyppiominaisuuksista voidaan mainita mm.: &quot;Islamistisen AK-puolueen hallitsemalla Turkille oli liikaa se, että rajan taakse Syyrian puolelle nousi suhteellisen vakaa, demokraattinen ja maallistunut kurdialue.&quot;</p> <p>Mitkä olivatkaan Lännen perusarvot, joihin monet meistä haluavat mahd. pitkälle sitoutua?</p> <p>Eivätkö muun muassa vakaus, demokraattisuus ja maallistuneet valtiorakenteet?</p> <p>Eivätkä niinkään yksinvaltaisuus, islamistinen näkemyshorisontti, militaristinen aggressio, muutamia olemuspiirteitä mainitaksemme.</p> <p>Niin, ja &quot;Lisäksi Turkin ja Venäjän lähentyminen on jo pitkään huolestuttanut Brysseliä ja Washingtonia. Länsivallat eivät tee mielellään mitään, mikämitään, mikä tiivistäisi entisestään Turkin ja Venäjän välejä.&quot;</p> <p>Tässäpä pulma, luonteeltaan pysyvä. Sillä: &quot;Venäjä puolestaan näkee Turkissa mahdollisuuksia hajottaa NATOn rivejä. Tämän geopoliittisen pelin suurimpia uhreja ovat Syyrian kurdit.&quot;</p> <p>Näin on. Mutta vastaavanlaiseen kuvioon, väkikapulaksi, voisi joutua myös Suomi.</p> <p>Kenties olennaisinta, mitä tapaus Turkki voisi meille osoittaa, mikäli haluttaisiin nähdä se, mikä on silmiemme edessä, on, että kuvitelma NATOn tiiviydestä, toimintakyvystä ja läntiseen arvoyhteisöön sitoutuneesta veljesavusta taitaa hieman vuotaa. (Sitaattien lähde: HS/Jukka Huusko: Riskipeliä kovin panoksin Syyriassa, su 11.2.2018, sivu A25.</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mihin tarvitaan vihollisia, kun ystävät ovat tällaisia?

Suomen tulee liityä kaikkiin Lännen arvoyhteisön organisaatioihin, ja toimia niissä aktiivisesti. Näinhän se menee.

Jargon.

Mutta mikä on todellisuus?

Pitkän sotilas- ja valtapoliittisen kehityksen tuloksena olemme nyt tilanteessa, jossa ystävämme ja melkein huonetoverimme NATOn kaksi sotilaallisesti vahvivta maata, Yhdysvallat ja Turkki, ovat kaluunan napit vastakkain Syyriassa.

Turkin hyökkäys Rojavin kurdialueelle repii kaikkiaankin NATOn rivejä ja voi lopulta vahingoittaa myös Turkkia itseään.

Minkälaisia ystäviä?

Jos Suomi liittyisi NATOon, minkälaisten kumppanien kanssa sinne sotilaspoliittisiin vällyihin mentäisiin?

Siellähän toki jo olemme, käymäsiltämme, yön timoina kuukahtelemassa. Kuin, NATOn toiseksi vahvimman armeijan omaavan Turkin kanssa kävisimme sotilasliittoon.

Turkin tyyppiominaisuuksista voidaan mainita mm.: "Islamistisen AK-puolueen hallitsemalla Turkille oli liikaa se, että rajan taakse Syyrian puolelle nousi suhteellisen vakaa, demokraattinen ja maallistunut kurdialue."

Mitkä olivatkaan Lännen perusarvot, joihin monet meistä haluavat mahd. pitkälle sitoutua?

Eivätkö muun muassa vakaus, demokraattisuus ja maallistuneet valtiorakenteet?

Eivätkä niinkään yksinvaltaisuus, islamistinen näkemyshorisontti, militaristinen aggressio, muutamia olemuspiirteitä mainitaksemme.

Niin, ja "Lisäksi Turkin ja Venäjän lähentyminen on jo pitkään huolestuttanut Brysseliä ja Washingtonia. Länsivallat eivät tee mielellään mitään, mikämitään, mikä tiivistäisi entisestään Turkin ja Venäjän välejä."

Tässäpä pulma, luonteeltaan pysyvä. Sillä: "Venäjä puolestaan näkee Turkissa mahdollisuuksia hajottaa NATOn rivejä. Tämän geopoliittisen pelin suurimpia uhreja ovat Syyrian kurdit."

Näin on. Mutta vastaavanlaiseen kuvioon, väkikapulaksi, voisi joutua myös Suomi.

Kenties olennaisinta, mitä tapaus Turkki voisi meille osoittaa, mikäli haluttaisiin nähdä se, mikä on silmiemme edessä, on, että kuvitelma NATOn tiiviydestä, toimintakyvystä ja läntiseen arvoyhteisöön sitoutuneesta veljesavusta taitaa hieman vuotaa. (Sitaattien lähde: HS/Jukka Huusko: Riskipeliä kovin panoksin Syyriassa, su 11.2.2018, sivu A25.

]]>
14 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250806-naton-kaksi-vahvinta-maata-napit-vastakkain#comments Demokratia Nato Suomi Turkki Yhdysvallat Sun, 11 Feb 2018 16:44:29 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250806-naton-kaksi-vahvinta-maata-napit-vastakkain
Suomi on keskustelun kehitysmaa http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250718-suomi-on-keskustelun-kehitysmaa <p>Itsenäisyyspuolueen edesmennyt puheenjohtaja Antti Pesonen kuvaili otsikon sanoin maamme keskustelukulttuuria. Etenkin yhteiskunnallisissa asioissa tämä vaikuttaa valitettavan todelta. Päätökset on totuttu tekemään salaisten kabinettien kätköissä, kansan silmiltä ja päivänvalolta piilossa. Sellaiseen kulttuuriin ei sovi avoin kansalaiskeskustelu.</p><p>Jo viime toukokuussa <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201705312200176843_pi.shtml">pääministeri Juha Sipilä ilmoitti, että tässä hallituksessa ei keskustella EU-kansanäänestyksen järjestämisestä</a>. Sampo Terho ehdotti tuolloin kansanäänestyksen järjestämistä, mutta hänkään ei vielä tuolloin ollut niin täysin Sipilän tossun alla kuin nykyään. Pääministerin viesti tuli kuitenkin harvinaisen selväksi: vaihtoehdoista ei sovi keskustella.</p><p>Viimeisimpänä linjauksena <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/241219-petteri-orpo-pani-heti-rajat-sauli-niiniston-avaukselle-euro-meidan-valuutta">valtiovarainministeri Petteri Orpo ilmoitti tällä viikolla, että Suomen eurojäsenyydestä ei tarvitse keskustella</a>. Vaikka aiheen nosti esiin presidentti Niinistö puhuessaan euroon liittyvistä ongelmista, ei niitä Orpon mielestä ole olemassakaan, vaan euro on meille yksinomaan hyvä asia. Mahtaako valtionvarainministeri tietää, kuinka monta kymmentä miljardia EU-aikana on maksettu valtionvelan korkoja yksityispankeille? Luultavasti tietää, koska hän on yksityisen sektorin juoksupoikana ajamassa myös yksityispankkien etua.</p><p>Kepun, kokoomuksen ja sinisten ministerit nauttivat nyt asemastaan ja kyykyttävät kansaa minkä ehtivät. Ja kansahan tykkää, kun kaikki ongelmat voidaan laittaa pakolaisten syyksi. Ikään kuin tavallinen ihminen jotain siitä hyötyisi, jos maahan ei olisi tullut ainuttakaan pakolaista. Ennen pakolaisiahan työttömät, sairaat, vanhukset ja vammaiset söivät ateriansa kultalautasilta ja joivat juomansa kristallilaseista.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itsenäisyyspuolueen edesmennyt puheenjohtaja Antti Pesonen kuvaili otsikon sanoin maamme keskustelukulttuuria. Etenkin yhteiskunnallisissa asioissa tämä vaikuttaa valitettavan todelta. Päätökset on totuttu tekemään salaisten kabinettien kätköissä, kansan silmiltä ja päivänvalolta piilossa. Sellaiseen kulttuuriin ei sovi avoin kansalaiskeskustelu.

Jo viime toukokuussa pääministeri Juha Sipilä ilmoitti, että tässä hallituksessa ei keskustella EU-kansanäänestyksen järjestämisestä. Sampo Terho ehdotti tuolloin kansanäänestyksen järjestämistä, mutta hänkään ei vielä tuolloin ollut niin täysin Sipilän tossun alla kuin nykyään. Pääministerin viesti tuli kuitenkin harvinaisen selväksi: vaihtoehdoista ei sovi keskustella.

Viimeisimpänä linjauksena valtiovarainministeri Petteri Orpo ilmoitti tällä viikolla, että Suomen eurojäsenyydestä ei tarvitse keskustella. Vaikka aiheen nosti esiin presidentti Niinistö puhuessaan euroon liittyvistä ongelmista, ei niitä Orpon mielestä ole olemassakaan, vaan euro on meille yksinomaan hyvä asia. Mahtaako valtionvarainministeri tietää, kuinka monta kymmentä miljardia EU-aikana on maksettu valtionvelan korkoja yksityispankeille? Luultavasti tietää, koska hän on yksityisen sektorin juoksupoikana ajamassa myös yksityispankkien etua.

Kepun, kokoomuksen ja sinisten ministerit nauttivat nyt asemastaan ja kyykyttävät kansaa minkä ehtivät. Ja kansahan tykkää, kun kaikki ongelmat voidaan laittaa pakolaisten syyksi. Ikään kuin tavallinen ihminen jotain siitä hyötyisi, jos maahan ei olisi tullut ainuttakaan pakolaista. Ennen pakolaisiahan työttömät, sairaat, vanhukset ja vammaiset söivät ateriansa kultalautasilta ja joivat juomansa kristallilaseista.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

 

]]>
6 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250718-suomi-on-keskustelun-kehitysmaa#comments EU ja euro Kansalaiskeskustelu Pakolaiset Suomi Fri, 09 Feb 2018 14:26:37 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250718-suomi-on-keskustelun-kehitysmaa
Paavo Väyrynen kokee olevansa Urho Kekkonen! http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250541-paavo-vayrynen-kokee-olevansa-urho-kekkonen <p>Paavo Väyrynen oli Ylen Ykkösaamussa selittämässä syitä pyrkimiselleen Keskustan puheenjohtajaksi Sotkamon puoluekokouksessa kesäkuussa.</p> <p>Väyrynen toisti mm. jo aiemmin&nbsp; esillä&nbsp; olleen sanomansa siitä, ettei hänellä ole saanut tilaisuutta keskustella puoluejohdon kanssa kahteen vuoteen. Miksi ihmeessä hän sitä itkee? Miksi ihmeessä Keskustan johdon tulisi keskustella miehen kanssa, joka juuri oli perustanut itselleen uuden puolueen, kilpailemaan Keskustan kannattajien äänistä?</p> <p>Ylen haastattelussa Väyrynen kommentoi myös omaa asemaansa Keskustassa historian valossa. Väyrystähän on verrattu Veikko Vennamoon,&nbsp; joka toiminnallaan hajotti silloista Maalaisliittoa (Keskustaa). Väyrynen ilmoitti, että hän kokee olevansa pikemminkin Urho Kekkonen. Niinpä niin! Suomen uusi Urkki!</p> <p><a href="http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.223333" title="http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.223333">http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.223333</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paavo Väyrynen oli Ylen Ykkösaamussa selittämässä syitä pyrkimiselleen Keskustan puheenjohtajaksi Sotkamon puoluekokouksessa kesäkuussa.

Väyrynen toisti mm. jo aiemmin  esillä  olleen sanomansa siitä, ettei hänellä ole saanut tilaisuutta keskustella puoluejohdon kanssa kahteen vuoteen. Miksi ihmeessä hän sitä itkee? Miksi ihmeessä Keskustan johdon tulisi keskustella miehen kanssa, joka juuri oli perustanut itselleen uuden puolueen, kilpailemaan Keskustan kannattajien äänistä?

Ylen haastattelussa Väyrynen kommentoi myös omaa asemaansa Keskustassa historian valossa. Väyrystähän on verrattu Veikko Vennamoon,  joka toiminnallaan hajotti silloista Maalaisliittoa (Keskustaa). Väyrynen ilmoitti, että hän kokee olevansa pikemminkin Urho Kekkonen. Niinpä niin! Suomen uusi Urkki!

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.223333

]]>
207 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250541-paavo-vayrynen-kokee-olevansa-urho-kekkonen#comments Keskusta Paavo Väyrynen Suomi Urho Kekkonen Veikko Vennamo Tue, 06 Feb 2018 11:55:37 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250541-paavo-vayrynen-kokee-olevansa-urho-kekkonen
Suomen johdon hiljaisuus Turkin hyökättyä Länsi-Kurdistaniin on tuomittavaa http://seso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250451-suomen-johdon-hiljaisuus-turkin-hyokattya-lansi-kurdistaniin-on-tuomittavaa <p>Turkin armeijan joukot aloittivat hyökkäyksen Länsi-Kurdistaniin vajaat kaksi viikkoa sitten. Alue tunnetaan myös nimellä Rojava, joka on koko Syyrian rauhanomaisin ja demokraattisin alue. Alue on autonominen ja se syntyi de facto Syyrian sisällissodan aikana heinäkuussa 2012. Alue on pääosin kurdien hallinnassa. Juuri tämä on keskeinen syy Turkin hyökkäykselle Pohjois-Syyrian kurdialueelle &ndash; se pelkää kurdien vaikutusvallan kasvua omalla rajallaan, jossa asuu maailman suurin kurdiväestö.</p><p>Turkki, jolla on NATO:n toiseksi suurin asevoima Yhdysvaltain jälkeen on lähettänyt sotilaitaan Pohjois-Syyriaan ja aloittanut ilmahyökkäykset, jossa on kuollut satoja siviilejä. Turkin on todistettu tehneen yhteistyötä isiksen kanssa ja rahoittaneen äärijärjestön toimintaa. Järjestön, joka kylvi tuhoa Euroopassa terrori-iskuja tehtaillen ja jonka epäillään lähettäneen jihadisteja Eurooppaan levittääkseen ääri-islamia. Euroopan maat ja Yhdysvallat ovat kovasti pyrkineet tuhoamaan äärijärjestön, jota Turkki pitää elossa, sillä ISIS on sen taivaan lahja taistelussa kurdien vallan kasvua vastaan. Turkille itsenäinen Kurdistan on painajainen ja se on valmis tekemään mitä vain varmistaakseen, ettei ensimmäistäkään kurdivaltiota syntyisi sen rajan tuntumaan.</p><p>Yhdysvallat, EU ja YK:n turvallisuusneuvosto ovat olleet kovin hiljaa katsellessaan Turkin laitonta hyökkäykstä Afrinin kanttoniin, jota hallitsee isiksen vastaisessa taistelussa tunnetuksi tulleet kurdien YPG-joukot. Miksi EU, joka on vapauden ja rauhan soihdunkantaja ei ole voimakkaasti tuominnut Turkin julmaa sotatoimintaa, joka entisestään hankaloittaa Syyrian jo muutenkin sekasortoista pitkään jatkunutta sisällissotaa? Vastaus löytyy Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin vuonna 2016 antamasta puheesta: <em>&rdquo;Kuunnelkaa minua. Jos menette yhtään pidemmälle, rajat avataan. Pitäkää se mielessänne&rdquo; </em>Turkki sijaitsee Euroopan rajalla ja se on EU:n puskurivyöhyke, joka erottaa Euroopan Lähi-idästä, josta on tullut viime vuosien aikana miljoonia turvapaikanhakijoita hakemaan turvaa. EU ei halua hallitsemattomia massamuuttovirtoja, joilla on kallis hinta niin taloudellisesti kuin turvallisuuden kannalta.</p><p>Suomen ulkopolitiikka on hyvin usein nojannut EU:n linjaan, erityisesti Venäjään liittyvissä kysymyksissä. Maamme on pieni ja se ei lähde tekemään harkitsemattomia päätöksiä. Hyvä niin. Kuitenkin Timo Soinin puhe Turkin suurlähettiläskokouksessa 11.1.2017 sisältää kohtia, jotka saavat monet kuulijat haukkomaan henkeä. Soini muun muassa toteaa puheessaan, kuinka Suomi ja Turkki harjoittavat kansainvälisillä foorumeilla rauhanvälitystä ja että maat jakavat samat perustavanlaatuiset demokraattiset arvot. Kun katsoo Soinin puhetta nykyvalossa, jossa Turkki on aloittanut sotatoimet kurdeja vastaan ja tekee yhteistyötä äärijärjestön kanssa, ei voi olla kuin eri mieltä ulkoministerin kanssa.</p><p>Suomen johto ei ole pitänyt ääntää Turkin aloitettua sotatoimet Länsi-Kurdistanin Afriniin. Opposition suunnalta olemme tosin kuulleet puheita ja kurdit ovatkin laajoissa mielenosoituksissaan kiittäneetkin Suomen vasemmistoa tästä. Helsingin eilisessä mielenosoituksessa kiitettiin erikseen vasemmistoliiton Li Anderssonia, joka vaatii hallitusta tuomitsemaan Turkin hyökkäyksen Afriniin.</p><p>Suomen kurdit ovat maamme yksi suurimmista vähemmistöryhmistä. Maassamme asuu reilu 12&nbsp;000 äidinkielenään kurdia puhuvaa henkilöä. Suurin osa Suomen kurdiaktiiveista toimii joko SDP:ssä tai vasemmistoliitossa, jotka eivät ole tällä hetkellä hallituksessa. Johtavien puolueiden Kokoomuksen ja Keskustan on hyvä pitää mielessä, ei vain oikeudenmukaisuudesta, mutta myös kannattajajoukkojaan silmällä pitäen, että on hyvä pitää ääntä silloin kun nähdään vääryyttä. Turkki tekee vääryyttä ihmisyyttä vastaan. Hyökkäyksessä Afriniin on etnisen puhdistuksen sävyjä ja tätä Suomen ylimmän johdon pitäisi tuomita.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turkin armeijan joukot aloittivat hyökkäyksen Länsi-Kurdistaniin vajaat kaksi viikkoa sitten. Alue tunnetaan myös nimellä Rojava, joka on koko Syyrian rauhanomaisin ja demokraattisin alue. Alue on autonominen ja se syntyi de facto Syyrian sisällissodan aikana heinäkuussa 2012. Alue on pääosin kurdien hallinnassa. Juuri tämä on keskeinen syy Turkin hyökkäykselle Pohjois-Syyrian kurdialueelle – se pelkää kurdien vaikutusvallan kasvua omalla rajallaan, jossa asuu maailman suurin kurdiväestö.

Turkki, jolla on NATO:n toiseksi suurin asevoima Yhdysvaltain jälkeen on lähettänyt sotilaitaan Pohjois-Syyriaan ja aloittanut ilmahyökkäykset, jossa on kuollut satoja siviilejä. Turkin on todistettu tehneen yhteistyötä isiksen kanssa ja rahoittaneen äärijärjestön toimintaa. Järjestön, joka kylvi tuhoa Euroopassa terrori-iskuja tehtaillen ja jonka epäillään lähettäneen jihadisteja Eurooppaan levittääkseen ääri-islamia. Euroopan maat ja Yhdysvallat ovat kovasti pyrkineet tuhoamaan äärijärjestön, jota Turkki pitää elossa, sillä ISIS on sen taivaan lahja taistelussa kurdien vallan kasvua vastaan. Turkille itsenäinen Kurdistan on painajainen ja se on valmis tekemään mitä vain varmistaakseen, ettei ensimmäistäkään kurdivaltiota syntyisi sen rajan tuntumaan.

Yhdysvallat, EU ja YK:n turvallisuusneuvosto ovat olleet kovin hiljaa katsellessaan Turkin laitonta hyökkäykstä Afrinin kanttoniin, jota hallitsee isiksen vastaisessa taistelussa tunnetuksi tulleet kurdien YPG-joukot. Miksi EU, joka on vapauden ja rauhan soihdunkantaja ei ole voimakkaasti tuominnut Turkin julmaa sotatoimintaa, joka entisestään hankaloittaa Syyrian jo muutenkin sekasortoista pitkään jatkunutta sisällissotaa? Vastaus löytyy Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin vuonna 2016 antamasta puheesta: ”Kuunnelkaa minua. Jos menette yhtään pidemmälle, rajat avataan. Pitäkää se mielessänne” Turkki sijaitsee Euroopan rajalla ja se on EU:n puskurivyöhyke, joka erottaa Euroopan Lähi-idästä, josta on tullut viime vuosien aikana miljoonia turvapaikanhakijoita hakemaan turvaa. EU ei halua hallitsemattomia massamuuttovirtoja, joilla on kallis hinta niin taloudellisesti kuin turvallisuuden kannalta.

Suomen ulkopolitiikka on hyvin usein nojannut EU:n linjaan, erityisesti Venäjään liittyvissä kysymyksissä. Maamme on pieni ja se ei lähde tekemään harkitsemattomia päätöksiä. Hyvä niin. Kuitenkin Timo Soinin puhe Turkin suurlähettiläskokouksessa 11.1.2017 sisältää kohtia, jotka saavat monet kuulijat haukkomaan henkeä. Soini muun muassa toteaa puheessaan, kuinka Suomi ja Turkki harjoittavat kansainvälisillä foorumeilla rauhanvälitystä ja että maat jakavat samat perustavanlaatuiset demokraattiset arvot. Kun katsoo Soinin puhetta nykyvalossa, jossa Turkki on aloittanut sotatoimet kurdeja vastaan ja tekee yhteistyötä äärijärjestön kanssa, ei voi olla kuin eri mieltä ulkoministerin kanssa.

Suomen johto ei ole pitänyt ääntää Turkin aloitettua sotatoimet Länsi-Kurdistanin Afriniin. Opposition suunnalta olemme tosin kuulleet puheita ja kurdit ovatkin laajoissa mielenosoituksissaan kiittäneetkin Suomen vasemmistoa tästä. Helsingin eilisessä mielenosoituksessa kiitettiin erikseen vasemmistoliiton Li Anderssonia, joka vaatii hallitusta tuomitsemaan Turkin hyökkäyksen Afriniin.

Suomen kurdit ovat maamme yksi suurimmista vähemmistöryhmistä. Maassamme asuu reilu 12 000 äidinkielenään kurdia puhuvaa henkilöä. Suurin osa Suomen kurdiaktiiveista toimii joko SDP:ssä tai vasemmistoliitossa, jotka eivät ole tällä hetkellä hallituksessa. Johtavien puolueiden Kokoomuksen ja Keskustan on hyvä pitää mielessä, ei vain oikeudenmukaisuudesta, mutta myös kannattajajoukkojaan silmällä pitäen, että on hyvä pitää ääntä silloin kun nähdään vääryyttä. Turkki tekee vääryyttä ihmisyyttä vastaan. Hyökkäyksessä Afriniin on etnisen puhdistuksen sävyjä ja tätä Suomen ylimmän johdon pitäisi tuomita.

 

]]>
48 http://seso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250451-suomen-johdon-hiljaisuus-turkin-hyokattya-lansi-kurdistaniin-on-tuomittavaa#comments Kotimaa Afrin Kurdit Rojava Suomi Turkki Sun, 04 Feb 2018 15:35:11 +0000 Šeida Sohrabi http://seso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250451-suomen-johdon-hiljaisuus-turkin-hyokattya-lansi-kurdistaniin-on-tuomittavaa
Järkyttävintä mitä olen pitkään aikaan lukenut meistä suomalaisista http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250414-jarkyttavinta-mita-olen-pitkaan-aikaan-lukenut-meista-suomalaisista <p><em><strong>&rdquo;Valtaosa, 92 prosenttia, suomalaisista ajattelee, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan</strong>, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta. Enemmistön, 57 prosenttia, mielestä yksilön pitää vastata omasta hyvinvoinnistaan erittäin paljon. Läheisten hyvinvoinnista vastuuta suuntaa seitsemän kymmenestä vastaajasta perheille ja lähiomaisille.&rdquo; </em>Lähde <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10057951">YLE, 4.2.2018</a></p><p>Jos yksistään minä olisin näin ajatellut,<em>&quot;yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan</em>&quot; niin olisin hyväksynyt isäni ehdotuksen, 22-vuotiaana, vuonna1979 ja suostunut ottamaan vastaan sukumme omaisuuden siirron itselleni. Jättäen viisi veljeäni perinnöstä paitsi. Sen seurauksena olisin ajatellut vain omaa hyvinvointiani ja myynyt sen perinnön, vuonna 1987, eteenpäin ja alkanut elämään hurvittelevaa elämää niin kotimaassa kuin ulkomailla, unohtaen työnteon ja yrittämisen. Olisin todellakin elänyt paremman elämän yksilönä ja en olisi perustanut yritystä, joka on työllistänyt viimeisen 25-vuoden aikana suoranaisesti 350 työntekijää ja välillisesti saman verran. Eli satoja perheitä on saanut työni tuloksena elantonsa, ja eivät kärsi aktiivimallista tänä päivänä. Itse en olisi menettänyt kotiani, kotimaatani ja omaisuuttani toteutettuani ainutlaatuisen ja tuottavimman alansa yrityksen Suomessa, joka valtiovallan toimesta meiltä ryöstettiin.</p><p>Suomalaiset yksilöt, 92 prosenttia heistä, &nbsp;jotka näin on kyselyyn vastanneet ovat menettäneet valtion hallinnon, poliitikkojen ja virkamiesten epäreilun toiminnan tuloksena halun puhaltaa yhteen hiileen. Minä tyhmyyksissäni kuuluin siihen 8%:n vähemmistöön, joka oli kasvatettu ja ajatteli väärin.</p><p><strong>Moniko ymmärtää, että todellisuudessa tämä tutkimustulos oman hyvinvoinnin korostamisesta ja yhteiskunnan hylkäämisestä tarkoitta myös isänmaan Suomen itsenäisyyden puolustustahdon romahdusta?</strong></p><p><em>Valtaosa, 92 prosenttia, suomalaisista ajattelee, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan&rdquo;</em>&nbsp; Tämä tarkoittaa sitä, että jos Suomeen hyökätään, niin ruusukimppujen kanssa miehittäjät vastaan otetaan, että he eivät meitä henkilökohtaisesti vahingoita. Kaikki ne aiemmat tutkimukset suomalisten maanpuolustustahdosta voidaan viskata roskakoriin, sillä ne ovat olleet vain mielistelyä, ei todellista uhrautumista itsenäisyyden säilyttämisen puolesta.</p><p><strong>Nyt toivoisin todella, että tästä syntyisi vakava keskustelu niin mediassa kuin valtionjohdossa.</strong></p><p>Minä ymmärrän nyt näin, että olen koko elämäni ajan toiminut väärin, kun olen laittanut etusijalle Suomen, kanssaihmiset ja läheiseni, kun minun olisikin pitänyt ajatella vain omaa hyvinvointiani.</p><p>Tarkoittaako tämä nyt todella sitä, että suomalaisten lasten vanhempien täytyy alkaa kasvattamaan lapsistaan itsekkäitä, ei toisia ja yhteiskuntaa arvostavia ja yhteistä etua ajavia kansalaisia? Lapsista on kasvatettava itsekkäitä!</p><p>Elinkö todellakin elämäni siinä harhaluulossa, että minulla on omalta osaltani vastuu yhteiskunnan hyvinvoinnista, jonka toteutin ja yhteiskunta ei kantanut minusta vastuuta. Näinhän se todellisuudessa menikin. Älä Sinä tee samaa virhettä lyhyen elämäsi aikana!</p><p>Tämä tutkimustulos kertoo juuri siitä, josta viimeiset 25-vuotta olen kirjoittanut. <strong>&quot;Miksi kantaa vastuuta yksilönä yhteiskunnasta, kun yhteiskunta ei kanna vastuuta yksilöstä&quot;&nbsp;</strong></p><p>Ehkä nyt tuli se piilossa ollut totuus esille Suomesta, joka on merkittävän vakava asia Suomen kannalta ja halusta säilyttää itsenäisyys. Jos Suomessa tätä ei ymmärretä, niin Venäjällä tämä ymmärretään täysin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”Valtaosa, 92 prosenttia, suomalaisista ajattelee, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta. Enemmistön, 57 prosenttia, mielestä yksilön pitää vastata omasta hyvinvoinnistaan erittäin paljon. Läheisten hyvinvoinnista vastuuta suuntaa seitsemän kymmenestä vastaajasta perheille ja lähiomaisille.” Lähde YLE, 4.2.2018

Jos yksistään minä olisin näin ajatellut,"yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan" niin olisin hyväksynyt isäni ehdotuksen, 22-vuotiaana, vuonna1979 ja suostunut ottamaan vastaan sukumme omaisuuden siirron itselleni. Jättäen viisi veljeäni perinnöstä paitsi. Sen seurauksena olisin ajatellut vain omaa hyvinvointiani ja myynyt sen perinnön, vuonna 1987, eteenpäin ja alkanut elämään hurvittelevaa elämää niin kotimaassa kuin ulkomailla, unohtaen työnteon ja yrittämisen. Olisin todellakin elänyt paremman elämän yksilönä ja en olisi perustanut yritystä, joka on työllistänyt viimeisen 25-vuoden aikana suoranaisesti 350 työntekijää ja välillisesti saman verran. Eli satoja perheitä on saanut työni tuloksena elantonsa, ja eivät kärsi aktiivimallista tänä päivänä. Itse en olisi menettänyt kotiani, kotimaatani ja omaisuuttani toteutettuani ainutlaatuisen ja tuottavimman alansa yrityksen Suomessa, joka valtiovallan toimesta meiltä ryöstettiin.

Suomalaiset yksilöt, 92 prosenttia heistä,  jotka näin on kyselyyn vastanneet ovat menettäneet valtion hallinnon, poliitikkojen ja virkamiesten epäreilun toiminnan tuloksena halun puhaltaa yhteen hiileen. Minä tyhmyyksissäni kuuluin siihen 8%:n vähemmistöön, joka oli kasvatettu ja ajatteli väärin.

Moniko ymmärtää, että todellisuudessa tämä tutkimustulos oman hyvinvoinnin korostamisesta ja yhteiskunnan hylkäämisestä tarkoitta myös isänmaan Suomen itsenäisyyden puolustustahdon romahdusta?

Valtaosa, 92 prosenttia, suomalaisista ajattelee, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan”  Tämä tarkoittaa sitä, että jos Suomeen hyökätään, niin ruusukimppujen kanssa miehittäjät vastaan otetaan, että he eivät meitä henkilökohtaisesti vahingoita. Kaikki ne aiemmat tutkimukset suomalisten maanpuolustustahdosta voidaan viskata roskakoriin, sillä ne ovat olleet vain mielistelyä, ei todellista uhrautumista itsenäisyyden säilyttämisen puolesta.

Nyt toivoisin todella, että tästä syntyisi vakava keskustelu niin mediassa kuin valtionjohdossa.

Minä ymmärrän nyt näin, että olen koko elämäni ajan toiminut väärin, kun olen laittanut etusijalle Suomen, kanssaihmiset ja läheiseni, kun minun olisikin pitänyt ajatella vain omaa hyvinvointiani.

Tarkoittaako tämä nyt todella sitä, että suomalaisten lasten vanhempien täytyy alkaa kasvattamaan lapsistaan itsekkäitä, ei toisia ja yhteiskuntaa arvostavia ja yhteistä etua ajavia kansalaisia? Lapsista on kasvatettava itsekkäitä!

Elinkö todellakin elämäni siinä harhaluulossa, että minulla on omalta osaltani vastuu yhteiskunnan hyvinvoinnista, jonka toteutin ja yhteiskunta ei kantanut minusta vastuuta. Näinhän se todellisuudessa menikin. Älä Sinä tee samaa virhettä lyhyen elämäsi aikana!

Tämä tutkimustulos kertoo juuri siitä, josta viimeiset 25-vuotta olen kirjoittanut. "Miksi kantaa vastuuta yksilönä yhteiskunnasta, kun yhteiskunta ei kanna vastuuta yksilöstä" 

Ehkä nyt tuli se piilossa ollut totuus esille Suomesta, joka on merkittävän vakava asia Suomen kannalta ja halusta säilyttää itsenäisyys. Jos Suomessa tätä ei ymmärretä, niin Venäjällä tämä ymmärretään täysin.

]]>
20 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250414-jarkyttavinta-mita-olen-pitkaan-aikaan-lukenut-meista-suomalaisista#comments Hyvinvointi Itsenäisyys Suomi Sun, 04 Feb 2018 04:02:00 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250414-jarkyttavinta-mita-olen-pitkaan-aikaan-lukenut-meista-suomalaisista
Oppositiokin pyytää anteeksi http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250350-oppositiokin-pyytaa-anteeksi <p>Tanskan Alternativ-puolueen oppositiokansanedustaja Torsten Gejl pyytää anteeksi Suomelta, jos suomalaiset ovat ymmärtäneet Tanskan aktivoinnin näin väärin. Se on kauniisti sanottuna näin, mutta tarkoittaa: oletteko aivan pölhöjä, suomalaiset? -Tanskan kulut työttömyyden hoitoon ovat kaksinkertaiset ja työntekijöitä on kolme kertaa enemmän Suomeen verrattuna, ja porkkanaa käytetään paljon enemmän kuin keppiä eli jonkinasteista pakkoa.&nbsp; -&quot;Ihmiset menettävät uskonsa järjestelmään kun heitä holhotaan&quot;, sanoo Torsten Gejl. -Tanskaan oli tietysti kiirinyt tieto mielenosoituksesta, lakoista ja siitä, että noin kuukaudessa aktivointia vastustavat olivat keränneet 140 000&nbsp; allekirjoitusta.&nbsp; -Näin sanoo oppositiopuolueen kansanedustaja Tanskassa, joka näkee tietysti Tanskan aktivoinnissakin puutteita. Se on liian byrokraattinen. Se toimii Gejlin mukaan kuitenkin melko hyvin,&nbsp; ja työttömyysjaksot ovat Tanskassa lyhyitä. Tanskassa&nbsp; koulutukseen satsataan myös todella paljon, siihen ohjataan, ja sitä tuetaan.&nbsp; Työkokeilusta maksetaan myös normaalia palkkaa. -Oppositiopoliitikko on kuitenkin sitä mieltä, että talouden suhdannevaihtelut on se suurin syy työllisyyden ja työttömyyden vaihteluihin, ei se, että ihmiset eivät oikeasti halua töihin.&nbsp;&nbsp;</p><p>En ole sanonut tätä koskaan blogissani kenellekään, mutta nyt sanon hallituksen päättäjille: hävetkää tätä aktiivimallia, joka on täysin epäreilu, ymmärtämätön ja toimimaton kepitys työttömälle joka ei löydä yrityksestä huolimatta työtä, ja joka on kuitenkin osallaan ollut rakentamassa tätä maata. Työttömällä on oikeus tulla oikeudenmukaisesti kohdelluksi, niinkuin kaikilla tässä maassa. Tämä &quot;aktiivimalli&quot;&nbsp; ei todellakaan ansaitse tulla kutsutuksi &quot;Tanskan malliksi&quot;. Peruuttakaa nyt ihmeessä tämä aktiivimalli ja tulkaa järkiinne, ja laittakaa malli uudelleen valmisteluun. Tässä tehdään taas väärällä tavalla Suomea tunnetuksi, ja nöyryytetään aivan avoimesti suomalaista työtöntä.&nbsp; Suomesta on tulossa enemmän ja enemmän luokkayhteiskunta jos tällaista politiikkaa ei katkaista.&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; <a href="https://www.hbl.fi/artikel/dansk-partiledare-vill-be-finland-om-ursakt-for-aktiveringsmodell/" title="https://www.hbl.fi/artikel/dansk-partiledare-vill-be-finland-om-ursakt-for-aktiveringsmodell/">https://www.hbl.fi/artikel/dansk-partiledare-vill-be-finland-om-ursakt-f...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tanskan Alternativ-puolueen oppositiokansanedustaja Torsten Gejl pyytää anteeksi Suomelta, jos suomalaiset ovat ymmärtäneet Tanskan aktivoinnin näin väärin. Se on kauniisti sanottuna näin, mutta tarkoittaa: oletteko aivan pölhöjä, suomalaiset? -Tanskan kulut työttömyyden hoitoon ovat kaksinkertaiset ja työntekijöitä on kolme kertaa enemmän Suomeen verrattuna, ja porkkanaa käytetään paljon enemmän kuin keppiä eli jonkinasteista pakkoa.  -"Ihmiset menettävät uskonsa järjestelmään kun heitä holhotaan", sanoo Torsten Gejl. -Tanskaan oli tietysti kiirinyt tieto mielenosoituksesta, lakoista ja siitä, että noin kuukaudessa aktivointia vastustavat olivat keränneet 140 000  allekirjoitusta.  -Näin sanoo oppositiopuolueen kansanedustaja Tanskassa, joka näkee tietysti Tanskan aktivoinnissakin puutteita. Se on liian byrokraattinen. Se toimii Gejlin mukaan kuitenkin melko hyvin,  ja työttömyysjaksot ovat Tanskassa lyhyitä. Tanskassa  koulutukseen satsataan myös todella paljon, siihen ohjataan, ja sitä tuetaan.  Työkokeilusta maksetaan myös normaalia palkkaa. -Oppositiopoliitikko on kuitenkin sitä mieltä, että talouden suhdannevaihtelut on se suurin syy työllisyyden ja työttömyyden vaihteluihin, ei se, että ihmiset eivät oikeasti halua töihin.  

En ole sanonut tätä koskaan blogissani kenellekään, mutta nyt sanon hallituksen päättäjille: hävetkää tätä aktiivimallia, joka on täysin epäreilu, ymmärtämätön ja toimimaton kepitys työttömälle joka ei löydä yrityksestä huolimatta työtä, ja joka on kuitenkin osallaan ollut rakentamassa tätä maata. Työttömällä on oikeus tulla oikeudenmukaisesti kohdelluksi, niinkuin kaikilla tässä maassa. Tämä "aktiivimalli"  ei todellakaan ansaitse tulla kutsutuksi "Tanskan malliksi". Peruuttakaa nyt ihmeessä tämä aktiivimalli ja tulkaa järkiinne, ja laittakaa malli uudelleen valmisteluun. Tässä tehdään taas väärällä tavalla Suomea tunnetuksi, ja nöyryytetään aivan avoimesti suomalaista työtöntä.  Suomesta on tulossa enemmän ja enemmän luokkayhteiskunta jos tällaista politiikkaa ei katkaista.                                                                                                                                                                                                                  https://www.hbl.fi/artikel/dansk-partiledare-vill-be-finland-om-ursakt-for-aktiveringsmodell/

 

 

]]>
8 http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250350-oppositiokin-pyytaa-anteeksi#comments Suomi Sat, 03 Feb 2018 00:22:16 +0000 Kaija Hietanen http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250350-oppositiokin-pyytaa-anteeksi
100 vuotta sisällissodasta– kuinka yhtenäinen Suomi on nyt? http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250342-100-vuotta-sisallissodasta-kuinka-yhtenainen-suomi-on-nyt <p>Siinä, missä vuosi 1917 muistetaan Suomen kansan itsenäisyydestä ja yhtenäisyydestä, on vuosi 1918 jäänyt maamme historiaan täysin eri syistä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen sisällissodan syttymisestä.</p><p>Sisällissota, kansalaissota, vapaussota &ndash; mitä nimeä siitä haluaakaan käyttää. Tuo sota repi maan kahtia jakaen sen punaisiin ja valkoisiin. Joissain osissa Suomea nuo rintamalinjat elävät kuulemma jollain tasolla edelleen.</p><p>Sisällissotia on varmasti yhtä paljon kuin on niitä käyviä maitakin, mutta on asioita, jotka niitä kaikkia yhdistävät.</p><p>Ne syntyvät yhteiskunnan sisäisistä jännitteistä ja kansan tyytymättömyydestä, joihin valtiovalta ei ole pystynyt tarjoamaan ratkaisua. Ja kun kansallinen yhtenäisyys murenee, avaa se oven ulkopuolelta tulevalle vaikuttamiselle. Suomessa tuo näkyi siinä, että jo ennen vuotta 1918 olemassa olleet Saksan ja Venäjän poliittiset intressit Suomea kohtaan saivat nyt mahdollisuuden sekaantua sotaan omien etujensa edistämiseksi.</p><p>Saksa varusteli valkoisia, Venäjä punaisia.</p><p>(Näin maahanmuuttajana on muuten jaksanut ihmetyttää, että mistä ne ovat voineet tietää että kuka on ollut valkoinen ja kuka punainen kun <em>kaikki</em> täällä olivat valkoisia!)</p><p>Olen monesti kuullut sanottavan, että Suomessa tarvittiin toinen sota yhdistämään kansa. Talvisodassa koko kansa taisteli yhteistä vihollista vastaan. Menneisyyden haamut eivät jättäneet Suomea rauhaan tosin tuolloinkaan: ensin se vihollinen oli Venäjä, sitten ajettiinkin takaa saksalaisia.</p><p>Koulun historiankirjojen lisäksi minulla on omakohtaista kokemusta sisällissodasta ja siitä, mihin se pahimmillaan johtaa. Synnyinmaassani Somaliassa sota on kestänyt jo melkein koko elinikäni. Ensin sotaa kävivät kaksi suurinta klaania. Silloinen presidentti oli Darood-klaanista ja häntä vastaan kävi sotaa Hawiye-klaanin johtama armeija. Sota ei päättynyt edes siihen, kun kyseinen presidentti pakeni maasta, vaan sodan voittaneen klaanin kesken syntyi valtataistelu, jonka vaikutukset ovat nähtävissä maan politiikassa tänäkin päivänä.</p><p>Tilanne, jossa kansa nousee toisiaan vastaan ja naapureista tulee toistensa vihollisia on aivan hirveä enkä toivoisi sitä kenellekään. Kauheinta on ollut juuri kuulla, kuinka ihan tavallinen ihminen on usutettu omia naapureitaan vastaan ja tilanne on johtanut siihen, että on pitänyt ampua kuoliaaksi ihminen, jonka kanssa on jakanut arkea koko ikänsä. Näin tehokkaasti se propagandakoneisto meilläkin hommansa hoiti.</p><p>Tavalliselle kansalle X osoitettiin vihollinen Y, jota syyttää kaikesta siitä, miksi heillä olivat asiat huonosti. Tällä perusteltiin sitä, että heitä ja heidän omaisuuttaan vastaan oli oikeutettua hyökätä. Kovin tuttu kuvio monesta muustakin maasta, eikö?</p><p>Suomessa sodasta on vaiettu pitkään. Oikeastaan siitä on alettu puhua vasta viime vuosina. Mielenkiinnolla jään seuraamaan, miten tuota kipeää ajanjaksoa maan historiassa tullaan tämän vuoden aikana käsittelemään ja minkälaiseen eheytymiseen se kenties johtaa. Joko puhumiseen nyt ollaan valmiita? Vai halutaanko sota yhä haudata niiden kymmenientuhansien siinä tapettujen lailla?</p><p>Itse en uskalla edes arvata, kuinka kauan tulee menemään, ennenkuin Somalian arvet alkavat parantua. Oman sukupolveni (ja sen, joka ei ole rauhaa eläessään nähnytkään) vuoksi kuitenkin toivon, ettei sitä tarvitsisi ihan vuosisataa odottaa.&nbsp; Omani on jo aloittanut työn tämän eteen: viime vuonna Turussa järjestettiin ensimmäinen anteeksiantoseminaari, jonka pohjalta on tarkoituksena kehittää muuallekin maailmaan vietävä konsepti.</p><p>Vain historiansa tuntemalla ja ymmärtämällä voi kansa välttää&nbsp; toistamasta samoja virheitä uudestaan. Kun katson nyt ympärilleni suomalaisessa yhteiskunnassa, minusta tuntuu, ettei se ehkä koskaan tämän 100 vuoden aikana ole ollut näin jakautunut omiin leireihinsä, jotka pitävät toisiaan vihollisina. Samalla näemme taas, miten se mahdollistaa ulkoapäin tulevan vaikutusvallan vahvistumisen. Itänaapurin rahoitus löytyy monen eripuraa Suomessa lietsovan tahon taustalta ja sen informaatiovaikuttaminen on maassamme koko ajan vain selvempää.</p><p>Minkälainen ihme tarvittaisiin yhdistämään kansa nyt? Unohtamaan erimielisyytemme, kenties eri taustoja edustavan moninaisuutemme ja liittoutumaan yhdessä suomalaisuuden alle? Ylpeinä oikeusvaltiostamme, demokratiastamme ja niistä arvoista, joille tämä maa on rakennettu; jotka me kaikki jaamme, ja joita me olemme valmiita tarvittaessa puolustamaan? Ei kai siihen <em>aina</em> sotaa vaadita?&nbsp;</p><p>Pelkät presidentinvaalit siihen tuskin riittiivät. Koska ne seuraavat lätkän maailmanmestaruuskisat taas olivatkaan...?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Siinä, missä vuosi 1917 muistetaan Suomen kansan itsenäisyydestä ja yhtenäisyydestä, on vuosi 1918 jäänyt maamme historiaan täysin eri syistä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen sisällissodan syttymisestä.

Sisällissota, kansalaissota, vapaussota – mitä nimeä siitä haluaakaan käyttää. Tuo sota repi maan kahtia jakaen sen punaisiin ja valkoisiin. Joissain osissa Suomea nuo rintamalinjat elävät kuulemma jollain tasolla edelleen.

Sisällissotia on varmasti yhtä paljon kuin on niitä käyviä maitakin, mutta on asioita, jotka niitä kaikkia yhdistävät.

Ne syntyvät yhteiskunnan sisäisistä jännitteistä ja kansan tyytymättömyydestä, joihin valtiovalta ei ole pystynyt tarjoamaan ratkaisua. Ja kun kansallinen yhtenäisyys murenee, avaa se oven ulkopuolelta tulevalle vaikuttamiselle. Suomessa tuo näkyi siinä, että jo ennen vuotta 1918 olemassa olleet Saksan ja Venäjän poliittiset intressit Suomea kohtaan saivat nyt mahdollisuuden sekaantua sotaan omien etujensa edistämiseksi.

Saksa varusteli valkoisia, Venäjä punaisia.

(Näin maahanmuuttajana on muuten jaksanut ihmetyttää, että mistä ne ovat voineet tietää että kuka on ollut valkoinen ja kuka punainen kun kaikki täällä olivat valkoisia!)

Olen monesti kuullut sanottavan, että Suomessa tarvittiin toinen sota yhdistämään kansa. Talvisodassa koko kansa taisteli yhteistä vihollista vastaan. Menneisyyden haamut eivät jättäneet Suomea rauhaan tosin tuolloinkaan: ensin se vihollinen oli Venäjä, sitten ajettiinkin takaa saksalaisia.

Koulun historiankirjojen lisäksi minulla on omakohtaista kokemusta sisällissodasta ja siitä, mihin se pahimmillaan johtaa. Synnyinmaassani Somaliassa sota on kestänyt jo melkein koko elinikäni. Ensin sotaa kävivät kaksi suurinta klaania. Silloinen presidentti oli Darood-klaanista ja häntä vastaan kävi sotaa Hawiye-klaanin johtama armeija. Sota ei päättynyt edes siihen, kun kyseinen presidentti pakeni maasta, vaan sodan voittaneen klaanin kesken syntyi valtataistelu, jonka vaikutukset ovat nähtävissä maan politiikassa tänäkin päivänä.

Tilanne, jossa kansa nousee toisiaan vastaan ja naapureista tulee toistensa vihollisia on aivan hirveä enkä toivoisi sitä kenellekään. Kauheinta on ollut juuri kuulla, kuinka ihan tavallinen ihminen on usutettu omia naapureitaan vastaan ja tilanne on johtanut siihen, että on pitänyt ampua kuoliaaksi ihminen, jonka kanssa on jakanut arkea koko ikänsä. Näin tehokkaasti se propagandakoneisto meilläkin hommansa hoiti.

Tavalliselle kansalle X osoitettiin vihollinen Y, jota syyttää kaikesta siitä, miksi heillä olivat asiat huonosti. Tällä perusteltiin sitä, että heitä ja heidän omaisuuttaan vastaan oli oikeutettua hyökätä. Kovin tuttu kuvio monesta muustakin maasta, eikö?

Suomessa sodasta on vaiettu pitkään. Oikeastaan siitä on alettu puhua vasta viime vuosina. Mielenkiinnolla jään seuraamaan, miten tuota kipeää ajanjaksoa maan historiassa tullaan tämän vuoden aikana käsittelemään ja minkälaiseen eheytymiseen se kenties johtaa. Joko puhumiseen nyt ollaan valmiita? Vai halutaanko sota yhä haudata niiden kymmenientuhansien siinä tapettujen lailla?

Itse en uskalla edes arvata, kuinka kauan tulee menemään, ennenkuin Somalian arvet alkavat parantua. Oman sukupolveni (ja sen, joka ei ole rauhaa eläessään nähnytkään) vuoksi kuitenkin toivon, ettei sitä tarvitsisi ihan vuosisataa odottaa.  Omani on jo aloittanut työn tämän eteen: viime vuonna Turussa järjestettiin ensimmäinen anteeksiantoseminaari, jonka pohjalta on tarkoituksena kehittää muuallekin maailmaan vietävä konsepti.

Vain historiansa tuntemalla ja ymmärtämällä voi kansa välttää  toistamasta samoja virheitä uudestaan. Kun katson nyt ympärilleni suomalaisessa yhteiskunnassa, minusta tuntuu, ettei se ehkä koskaan tämän 100 vuoden aikana ole ollut näin jakautunut omiin leireihinsä, jotka pitävät toisiaan vihollisina. Samalla näemme taas, miten se mahdollistaa ulkoapäin tulevan vaikutusvallan vahvistumisen. Itänaapurin rahoitus löytyy monen eripuraa Suomessa lietsovan tahon taustalta ja sen informaatiovaikuttaminen on maassamme koko ajan vain selvempää.

Minkälainen ihme tarvittaisiin yhdistämään kansa nyt? Unohtamaan erimielisyytemme, kenties eri taustoja edustavan moninaisuutemme ja liittoutumaan yhdessä suomalaisuuden alle? Ylpeinä oikeusvaltiostamme, demokratiastamme ja niistä arvoista, joille tämä maa on rakennettu; jotka me kaikki jaamme, ja joita me olemme valmiita tarvittaessa puolustamaan? Ei kai siihen aina sotaa vaadita? 

Pelkät presidentinvaalit siihen tuskin riittiivät. Koska ne seuraavat lätkän maailmanmestaruuskisat taas olivatkaan...?

]]>
61 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250342-100-vuotta-sisallissodasta-kuinka-yhtenainen-suomi-on-nyt#comments Kotimaa Informaatiosota Sisällissota 1918 Suomi Venäjä Yhteiskunta Fri, 02 Feb 2018 19:55:06 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250342-100-vuotta-sisallissodasta-kuinka-yhtenainen-suomi-on-nyt
Olkaa hiljempaa http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250315-olkaa-hiljempaa <p>Senaatintorille oli tänään kokoontunut tuhansia ihmisiä osoittamaan mieltä hallituksen aktiivimallia vastaan. Ihmisiä oli saapunut bussilasteittain ympäri Suomea ja moni oli varmasti herännyt jo keskellä yötä ehtiäkseen Helsinkiin lähtevään aamubussiin. Monien poliitikkojen puheenvuorojen aikana yleisö yltyi kovaääniseksi, niinkuin mielenosoituksissa kuuluukin olla.&nbsp; SDP:n entinen puoluesihteeri Reijo Paananen käskytti mielenosoittajia olemaan hiljempaa. On jonkinlainen käsittämätön demokratian vääristymä, että Suomessa mieltään osoittavia ihmisiä pyydetään olemaan hiljempaa. &nbsp;Minkälainen demokratia Suomi oikein on, kun täällä ei&nbsp;saa edes kunnolla osoittaa mieltään? Muualla maailmassa on tunnetusti hieman Suomea&nbsp;riehakkaampaa menoa mielenosoituksissa. <u><strong>Muistakaa siis arvon suomalaiset olla hiljempaa seuraavissa mielenosoituksissa :) .</strong></u></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Senaatintorille oli tänään kokoontunut tuhansia ihmisiä osoittamaan mieltä hallituksen aktiivimallia vastaan. Ihmisiä oli saapunut bussilasteittain ympäri Suomea ja moni oli varmasti herännyt jo keskellä yötä ehtiäkseen Helsinkiin lähtevään aamubussiin. Monien poliitikkojen puheenvuorojen aikana yleisö yltyi kovaääniseksi, niinkuin mielenosoituksissa kuuluukin olla.  SDP:n entinen puoluesihteeri Reijo Paananen käskytti mielenosoittajia olemaan hiljempaa. On jonkinlainen käsittämätön demokratian vääristymä, että Suomessa mieltään osoittavia ihmisiä pyydetään olemaan hiljempaa.  Minkälainen demokratia Suomi oikein on, kun täällä ei saa edes kunnolla osoittaa mieltään? Muualla maailmassa on tunnetusti hieman Suomea riehakkaampaa menoa mielenosoituksissa. Muistakaa siis arvon suomalaiset olla hiljempaa seuraavissa mielenosoituksissa :) .

]]>
7 http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250315-olkaa-hiljempaa#comments Aktiivimalli Mielenosoitukset Politiikka Suomi Työttömyys Fri, 02 Feb 2018 12:11:14 +0000 Aleksi Niskanen http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250315-olkaa-hiljempaa
NATOn laajenemisen prosessikaavio – lyhyt oppimäärä http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250049-naton-laajenemisen-prosessikaavio-lyhyt-oppimaara <p><em>NATOn laajenemisen prosessikaavio &ndash; lyhyt oppimäärä</em></p><p>*</p><p><strong>Nato on kasvanut</strong> 12 perustajajäsenen yhteisöstä <strong>29 jäsenmaan puolustusliitoksi</strong> laajentumiskierrosten seurauksena:</p><p><strong>1952</strong>: Kreikka ja Turkki</p><p><strong>1955</strong>: Saksan liittotasavalta</p><p><strong>1982</strong>: Espanja</p><p><strong>1990</strong>: Saksan uudet itäiset osavaltiot</p><p><strong>1999</strong>: Puola, Unkari ja Tšekki</p><p><strong>2004</strong>: Slovenia, Bulgaria, Romania, Slovakia, Viro, Latvia ja Liettua</p><p><strong>2009</strong>: Albania ja Kroatia</p><p><strong>2017</strong>: Montenegro (29:s jäsenmaa)</p><p>Naton laajentuminen perustuu <strong>Pohjois-Atlantin sopimuksen <em>10 artiklaan</em></strong>, jonka mukaan &rdquo;<em>liittokunta voi kutsua jäsenikseen minkä tahansa Euroopan valtion, <strong>jonka jäsenyys edistäisi</strong> sopimuksen periaatteita ja Pohjois-Atlantin <strong>alueen turvallisuutta</strong></em>&quot;.</p><p>Naton vaatimukset kylmän sodan jälkeen liittyneille uusille jäsenmaille ilmenevät <a href="http://www.nato.int/cps/en/natohq/official_texts_24733.htm"><u>vuoden 1995 laajentumisselvityksestä</u></a>. Uusien jäsenten tulee olla demokraattisia vapaan markkinatalouden maita, jotka kohtelevat vähemmistöjään Etyjin periaatteiden mukaisesti ja ratkaisevat kiistansa rauhanomaisin keinoin.</p><p>Lisäksi uusien jäsenmaiden odotetaan kehittävän sotilaallista yhteistoimintakykyään sekä osallistuvan liittokunnan kaikkeen toimintaan maan kokoon ja taloudelliseen suorituskykyyn nähden kohtuullisella panoksella. Uusille jäsenmaille on myös asetettu sotilaallisia minimivaatimuksia, jotka tulee täyttää ennen jäsenyyden toteutumista. Viime kädessä uusien jäsenten hyväksyntä on poliittinen päätös.</p><p>Nato tukee hakijamaiden valmistautumista jäsenyyteen <em>vuonna 1999 käynnistetyn toimintaohjelman</em> (<strong>Membership Action Plan, MAP</strong>) avulla. MAP-ohjelmaan pääsy ei merkitse lupausta jäsenyyden toteutumisesta. <strong>MAP-ohjelmaan osallistuva maa laatii kansallisen ohjelman</strong>, jonka tavoitteet liittyvät poliittisiin, taloudellisiin, sotilaallisiin, oikeudellisiin sekä turvallisuutta koskeviin kysymyksiin. Nato arvioi tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. MAP-ohjelmaan osallistuvat tällä hetkellä <strong>Bosnia-Hertsegovina ja Makedonia (FYROM</strong>). Niiden lisäksi jäsenyydestä ovat kiinnostuneet <strong>Georgia ja Ukraina</strong>.</p><p><strong>Liittymisprosessin ensimmäinen vaihe</strong> on jäseneksi haluavan <strong>maan ilmoitus kiinnostuksestaan liittyä Natoon</strong>. Tämä voi tapahtua esimerkiksi valtionjohdon kirjeellä Naton pääsihteerille. Maan ilmoitettua kiinnostuksensa jäsenyyteen se alkaa käydä niin sanottua<strong> tehostettua vuoropuhelua (Intensified Dialogue) </strong>Naton kanssa ja voi tulla hyväksytyks<strong>i MAP-ohjelmaan</strong>. Nato <strong>kutsuu uusia jäseniä huippukokouksissa</strong>, joita on viime vuosina järjestetty <strong>muutaman vuoden välein</strong>.</p><p><strong>Jäsenyyskutsun</strong> saatuaan maa käy Naton kanssa <strong>liittymisneuvottelut</strong>, joissa sovitaan jäsenmaan velvoitteista ja siitä, miten se liitetään yhteisen puolustuksen järjestelyihin. Olennaista on määrittää vaatimustaso ennen jäsenyyden voimaantuloa sekä suunnitelmat uudistusten jatkamisesta jäsenyyden astuttua voimaan. Liittymisneuvottelujen jälkeen <strong>allekirjoitetaan hakijamaan liittymisprotokolla</strong>, jonka jälkeen se voi osallistua Naton kokouksiin <strong>tarkkailijana </strong>tietyin varauksin. <strong>Turvatakuut astuvat voimaan kuitenkin vasta, kun jäsenyys on voimassa.</strong></p><p>Uuden jäsenmaan<strong> liittyminen Natoon edellyttää, että liittymisprotokolla hyväksytään jokaisen <em>jäsenmaan parlamentissa</em></strong>. Kyseessä on <strong>pitkä poliittinen prosessi</strong>, minkä vuoksi Nato-jäsenyyden toteutuminen <strong>kestää nopeimmillaankin vähintään vuoden</strong> kutsun saamisesta.</p><p>Vaikka Naton ovi onkin periaatteessa auki uusille jäsenille, <strong>laajentumisen ajankohtaan vaikuttavat monet tekijät. </strong>Jäsenyyttä harkitseva <strong>maa ei välttämättä voi liittyä Natoon haluamallaan hetkellä.</strong> Natossa uusien jäsenten ottaminen perustuu <strong>poliittiseen harkintaan ja jäsenmaiden yksimieliseen päätökseen</strong>.</p><p><strong>Nato ei ole myöskään ottanut uusia jäseniä kriisitilanteessa</strong>.</p><p>*</p><p><strong>Tässä on paras suomen kielellä</strong> saatavissa oleva &rdquo;<strong>Miten haen ja pääsen NATO-OTAN jäseneksi</strong>&rdquo; &ndash;opas.&nbsp; Eikä se olekaan ihan kenen tahansa kirjoittama.&nbsp;</p><p>Se on sanasta sanaan suoraan &rdquo;<strong>SUOMEN ERITYISEDUSTUSTO NATOSSA, Bryssel - </strong>Mission of Finland to NATO&rdquo; &ndash;kotisivuilta.&nbsp; Minkä seikan kernaasti tunnustan.</p><p>Lue se selkokielisenä täältä: <a href="http://www.finlandnato.org/public/default.aspx?nodeid=49911&amp;contentlan=1&amp;culture=fi-FI"><u>http://www.finlandnato.org/public/default.aspx?nodeid=49911&amp;contentlan=1&amp;culture=fi-FI</u></a></p><p>Sivusto on viimeksi päivitetty 3.7.2017, joten tuore on.</p><p>*</p><p>NATOn laajentumisesta puhuvien &nbsp;&ndash; ja erityisesti jos tarkoitetaan, että se olisi <strong>Suomi, joka laajentaisi NATOa </strong>&ndash; on aivan ensiarvoista perehtyä tähän pikakurssiin aiheesta: Miten NATO laajenee.</p><p>Tuo voi olla paha punkti:</p><p>&rdquo;<strong>Uuden jäsenmaan<strong> </strong>liittyminen Natoon edellyttää, että liittymisprotokolla hyväksytään jokaisen <em>jäsenmaan parlamentissa.&rdquo;</em></strong></p><p>*</p><p>Edellä olen blogin-tekstissä vahvistanut joitakin pointteja, jotka ehkä kannattaa huomata.&nbsp; Ellei sitten ole jotain parempaa tietoa niin sanotusta &rdquo;<em><strong>ohituskaistasta</strong></em>&rdquo;.&nbsp;</p><p>Eli suoraan saunanlauteilta NATOon &ndash;mallista.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> NATOn laajenemisen prosessikaavio – lyhyt oppimäärä

*

Nato on kasvanut 12 perustajajäsenen yhteisöstä 29 jäsenmaan puolustusliitoksi laajentumiskierrosten seurauksena:

1952: Kreikka ja Turkki

1955: Saksan liittotasavalta

1982: Espanja

1990: Saksan uudet itäiset osavaltiot

1999: Puola, Unkari ja Tšekki

2004: Slovenia, Bulgaria, Romania, Slovakia, Viro, Latvia ja Liettua

2009: Albania ja Kroatia

2017: Montenegro (29:s jäsenmaa)

Naton laajentuminen perustuu Pohjois-Atlantin sopimuksen 10 artiklaan, jonka mukaan ”liittokunta voi kutsua jäsenikseen minkä tahansa Euroopan valtion, jonka jäsenyys edistäisi sopimuksen periaatteita ja Pohjois-Atlantin alueen turvallisuutta".

Naton vaatimukset kylmän sodan jälkeen liittyneille uusille jäsenmaille ilmenevät vuoden 1995 laajentumisselvityksestä. Uusien jäsenten tulee olla demokraattisia vapaan markkinatalouden maita, jotka kohtelevat vähemmistöjään Etyjin periaatteiden mukaisesti ja ratkaisevat kiistansa rauhanomaisin keinoin.

Lisäksi uusien jäsenmaiden odotetaan kehittävän sotilaallista yhteistoimintakykyään sekä osallistuvan liittokunnan kaikkeen toimintaan maan kokoon ja taloudelliseen suorituskykyyn nähden kohtuullisella panoksella. Uusille jäsenmaille on myös asetettu sotilaallisia minimivaatimuksia, jotka tulee täyttää ennen jäsenyyden toteutumista. Viime kädessä uusien jäsenten hyväksyntä on poliittinen päätös.

Nato tukee hakijamaiden valmistautumista jäsenyyteen vuonna 1999 käynnistetyn toimintaohjelman (Membership Action Plan, MAP) avulla. MAP-ohjelmaan pääsy ei merkitse lupausta jäsenyyden toteutumisesta. MAP-ohjelmaan osallistuva maa laatii kansallisen ohjelman, jonka tavoitteet liittyvät poliittisiin, taloudellisiin, sotilaallisiin, oikeudellisiin sekä turvallisuutta koskeviin kysymyksiin. Nato arvioi tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. MAP-ohjelmaan osallistuvat tällä hetkellä Bosnia-Hertsegovina ja Makedonia (FYROM). Niiden lisäksi jäsenyydestä ovat kiinnostuneet Georgia ja Ukraina.

Liittymisprosessin ensimmäinen vaihe on jäseneksi haluavan maan ilmoitus kiinnostuksestaan liittyä Natoon. Tämä voi tapahtua esimerkiksi valtionjohdon kirjeellä Naton pääsihteerille. Maan ilmoitettua kiinnostuksensa jäsenyyteen se alkaa käydä niin sanottua tehostettua vuoropuhelua (Intensified Dialogue) Naton kanssa ja voi tulla hyväksytyksi MAP-ohjelmaan. Nato kutsuu uusia jäseniä huippukokouksissa, joita on viime vuosina järjestetty muutaman vuoden välein.

Jäsenyyskutsun saatuaan maa käy Naton kanssa liittymisneuvottelut, joissa sovitaan jäsenmaan velvoitteista ja siitä, miten se liitetään yhteisen puolustuksen järjestelyihin. Olennaista on määrittää vaatimustaso ennen jäsenyyden voimaantuloa sekä suunnitelmat uudistusten jatkamisesta jäsenyyden astuttua voimaan. Liittymisneuvottelujen jälkeen allekirjoitetaan hakijamaan liittymisprotokolla, jonka jälkeen se voi osallistua Naton kokouksiin tarkkailijana tietyin varauksin. Turvatakuut astuvat voimaan kuitenkin vasta, kun jäsenyys on voimassa.

Uuden jäsenmaan liittyminen Natoon edellyttää, että liittymisprotokolla hyväksytään jokaisen jäsenmaan parlamentissa. Kyseessä on pitkä poliittinen prosessi, minkä vuoksi Nato-jäsenyyden toteutuminen kestää nopeimmillaankin vähintään vuoden kutsun saamisesta.

Vaikka Naton ovi onkin periaatteessa auki uusille jäsenille, laajentumisen ajankohtaan vaikuttavat monet tekijät. Jäsenyyttä harkitseva maa ei välttämättä voi liittyä Natoon haluamallaan hetkellä. Natossa uusien jäsenten ottaminen perustuu poliittiseen harkintaan ja jäsenmaiden yksimieliseen päätökseen.

Nato ei ole myöskään ottanut uusia jäseniä kriisitilanteessa.

*

Tässä on paras suomen kielellä saatavissa oleva ”Miten haen ja pääsen NATO-OTAN jäseneksi” –opas.  Eikä se olekaan ihan kenen tahansa kirjoittama. 

Se on sanasta sanaan suoraan ”SUOMEN ERITYISEDUSTUSTO NATOSSA, Bryssel - Mission of Finland to NATO” –kotisivuilta.  Minkä seikan kernaasti tunnustan.

Lue se selkokielisenä täältä: http://www.finlandnato.org/public/default.aspx?nodeid=49911&contentlan=1&culture=fi-FI

Sivusto on viimeksi päivitetty 3.7.2017, joten tuore on.

*

NATOn laajentumisesta puhuvien  – ja erityisesti jos tarkoitetaan, että se olisi Suomi, joka laajentaisi NATOa – on aivan ensiarvoista perehtyä tähän pikakurssiin aiheesta: Miten NATO laajenee.

Tuo voi olla paha punkti:

Uuden jäsenmaan liittyminen Natoon edellyttää, että liittymisprotokolla hyväksytään jokaisen jäsenmaan parlamentissa.”

*

Edellä olen blogin-tekstissä vahvistanut joitakin pointteja, jotka ehkä kannattaa huomata.  Ellei sitten ole jotain parempaa tietoa niin sanotusta ”ohituskaistasta”. 

Eli suoraan saunanlauteilta NATOon –mallista.

*

]]>
2 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250049-naton-laajenemisen-prosessikaavio-lyhyt-oppimaara#comments Nato Niinistö Ohituskaista Natoon Suomi Mon, 29 Jan 2018 16:07:30 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250049-naton-laajenemisen-prosessikaavio-lyhyt-oppimaara