*

Jakamisen arvoisia asioita

Uusiutuvan energian hinta

Saksassa on tuuli- ja aurinkovoiman syöttötariffien kustantamiseksi jouduttu korottamaan energiaveroa jo 53 euroon megawattitunnilta. Tavallista sähköä ostava maksaa siis sähkön markkinahinnan n. 40 €/MWh päälle 53 €/MWh energiaveroa. Sähkön hinta on saatu syöttötariffeilla yli kaksinkertaistettua.

Paljonko sitten on saatu uusiutuvilla tuotettua? Vuonna 2011 tuulivoimalla tuotettiin 8 % ja aurinkovoimalla 3 % maan tarvitsemasta sähköenergiasta. Mitä enemmän uusiutuvat tuottavat, sitä enemmän tulee maksettavaa. Tariffien maksuun on sitouduttu 20 vuodeksi voimalan perustamisesta, joten tällainen velkataakka jää, vaikka tukijärjestelmä purettaisiin ja lisävoimaloiden rakentaminen loppuisi heti.

Suomalainen kuluttaja maksaa sähköstä markkinahinnan päälle vastaavaa energiaveroa "vain" 17 €/MWh (+VAT), koska täällä tuulivoimatuotantoa on vain vähän (0.5 %) ja aurinkovoimaa ei tueta lainkaan. Suomalaiselle sähkön hinta kokonaisuudessaan verot ja siirto mukaanlukien on n. 100 €/MWh.

Nyt pitää olla tarkkana, ettemme joudu samanlaiseen suohon kuin Saksa, vaan keskitymme myös taloudellisesti kestäviin energiaratkaisuihin. Ydinvoima ei maksa veronmaksajille mitään, sillä se on kannattavaa myös ilman julkista tukea.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Jouko Koskinen

Suomessa aina ihannoidaan ruotsalaisten hannuhanhien menestystä - tajuamatta sen perustaa: VIENTIÄ tuotteilla joiden kysynnällä ei ole hinta- eikä volyymikattoa.

Ruotsalainen sähkö, tykit, panssarit ja muutkin aseet ovat kysyttyä kamaa kaikkialla. Ei ole maailmassa yhtäkään sotaa jossa Boforsseja ei olisi molemmin puolin. Hannuhanhi johtaa asevientitilastoa per nokka. Jenkkikin jää toiseksi.

Sähköä hanhet vievät juuri nyt Saksan suuntaan yli 3000 MW teholla, Suomeen vaihtelevasti 1200 - 2500 Megawattia. Tuonti on suomalaisten säätövoimaa. Hinta vaihtelee 37 eurosta yli TUHANTEEN euroon pakkasella kun jokivedet ovat jäässä ja Pietari tarvitsee kaiken sikäläisen tshernosähkön.

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje...

Suomalaiset rauhanpunikit - moraalimiliisit ovat eliminoineet sellun, paperin, kone, laiva, asevalmistuksen lisäksi sähkövoimalat niin että SÄHKÖN tuonti maksaa keskimäärin parisataatuhatta euroa TUNNISSA!

On siinä meillä viideskolonna - vihollinen maan sisällä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tuon hinnanheittelyn valossa on omituista, ettei energian varastointiin keskitytä nykyistä enempää. Se olisi noilla hinnoilla kannattavaa melko kehnollakin hyötysuhteella ja kesäajan energiantuotannostakin (esim aurinkovoima) olisi edes teoriassa jotain hyötyä.

Jouko Koskinen

Sähkön varastointiin ei tunneta yhtään siedettävän hyötysuhteen omaavaa menetelmää. Mitä hintavampaa energia on sitä suuremmat ovat varastoinnin kulut. Nanoputki / hiili akut ja konkat auttavat teho/painosuhteessa ja latausnopeudessa eivät hinnassa. Salatiittohömppä on hömppää tässäkin. Häviötön akku saisi ainakin kiinalaiset tehtaat kolmeen vuoroon.

Paras tähän saakka kokeiltu menetelmä on kaksisuuntainen vesiturbiini varastoaltaalla. Vaikka turbiinitekniikka on kehittynyt paljon viime vuosina on silti vaikeata päästä alle 30% häviötehoon. Huokean ydinsähkön oloissa voisi tulla kysymykseen - ei kalliin bio-, aurinko-, tuulisähkön tapauksessa. On huomattavasti edullisempaa vaikuttaa hyötykulutuksen ajoitukseen.

Lisäksi vesistön virkistys- ja kalastuskäyttö häiriintyy vakavasti.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #3

Sähkön tuottamiseen suoraan kelpaavaa energiaa on yritetty varastoida myös synteettisiin polttoaineisiin tai syviin vesistöihin tai maan alle sijoitettuihin paineilmavarastoihin, esim

http://www.rwe.com/web/cms/en/365478/rwe/innovatio...

Hyötysuhteet eivät edelleenkään vakuuta, mutta jotain pientä saisi sentään talven varalle. Jostain syystä kaikkein helpoin tapa, eli auringon energian varastoiminen polttopuihin, on vastatuulessa.

Käyttäjän Tronic kuva
Lasse Kärkkäinen

Ne terävät hintapiikit ovat sen verran lyhytkestoisia ja harvinaisia, ettei niiden takia kannata hirveästi investoida varastointiin, varsinkin kun ongelma on ratkaistavissa halvalla, rakentamalla lisää hiilivoimaloita. Piikithän johtuvat siitä kun tuotanto ei vastaa kulutusta.

Tuuli- ja aurinkovoiman kanssa varastointi vasta tarpeen olisikin, mutta kun kunnollista teknistä ratkaisua ei ole näköpiirissä, ei kyseisten energiantuotantotapojen kokonaisosuus voikaan olla kovin korkea.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Toki ydinvoimakin vaatii sen, että sen rakentamisen valvonta olisi huomattavasti paremmalla tasolla kuin Olkiluodon kolmosreaktorin kanssa nyt. On uskomatonta, että erityisesti työsopimussuhteet ovat saaneet lepäillä retuperällä vuosikaudet, eikä kukaan vastuullinen Eurajoen kuntapäättäjä tai kansanedustaja ole vaatinut asiaa päivänvaloon ajoissa!

Joka tapauksessa, aurinkovoimasta tai tuulivoimasta ei ole missään nimessä ydinvoiman korvaajiksi, eli sitä suuremmalla syyllä ydinvoiman kanssa pitäisi olla erityisen huolellinen ja vastuuntuntoinen.

Käyttäjän akutalikka kuva
Aku Talikka

Olen ehdottanut pieniä, modulaarisia ydinreaktoreita sekä erityisesti neljännen sukupolven reaktoriyhteistyötä (vaikkapa Viron ja Venäjän kanssa). Siinä voisi olla samassa sekä perusvoimaa että säätövoimaa, jos oikein optimistisesti ajatellaan.
http://akutalikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/103136-...

Käyttäjän Tronic kuva
Lasse Kärkkäinen

Pienen skaalan energiantuotanto on kovasti suosiossa, mutta mitä hyötyä siitä on? Suuret tai keskikokoiset laitokset tuntuvat olevan kaikkiaan edullisempia, eikä siirtohäviöitäkään ole kuin nimeksi.

Onko se talouskohtainen energiaomavaraisuus sitten itsessään niin hieno arvo?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset