Jakamisen arvoisia asioita

Vielä sananen potilastietojärjestelmästä

1800 miljoonaa euroa on aivan tähtitieteellinen summa, mutta tähän on parin-kolmen toimittajan täysin korruptoima tilauskäytäntö johtanut. Syytetään kilpailutusmenettelyä, vaikka vika on tilaajassa, siis valtio ei tee vaatimusmäärittelyjä siten, että muutkin softatalot voisivat osallistua tarjouskilpailuun. Tällöin kartelli voi sanella myös hinnat täysin vapaasti.

Myös tilaajalta vaaditaan teknistä osaamista ja tässä mielessä on todella ikävää, että valtio on yksityistämishuumassa luopunut jo lähes kaikesta IT-osaamisestaan.

Nyt järjestelmän toiminta on tilaajan tai käytännössä ohjelmistotalon konsulttien toimesta yritetty etukäteen määritellä pikkutarkasti ja sitten pyydetty kiinteää hintaa määrityksen mukaiselle projektille. Ohjelmistotoimittaja puolestaan on kyllä täyttänyt vaatimusmäärittelyn, mutta muuten tehnyt niin sutta ja sekundaa kuin mitenkään mahdollista, sillä muutostöistä saa taas lisää rahaa. Kun kehitys on suljettua ja rajapintoja myöten liikesalaisuutta, ei jatkokehitystä edes voi kilpailuttaa, vaan muutokset on tilattava samasta talosta vaikka maailman tappiin saakka ja hintaan mihin hyvänsä.

Tälle julkisten rahojen törsäämiselle on saatava loppu!

Mittatilaustyönä tehtävissä ohjelmistohankkeissa tulee kehityksen, dokumentaation ja tuotetun koodin olla täysin avointa. Työt pitää kilpailuttaa riittävän pienissä osissa. Vaatimusmäärittelyissä pitää luopua toimintatavan ylimäärittelystä ja sen sijaan määritellä ratkaistava ongelma, jonka paras ratkaisutapa selviää sitten vasta ohjelmistoprojektin aikana mm. käyttäjätestauksen myötä. Riskiä kokonaiskustannuksista esim. tilattavien moduulien määrän kautta on syytä ottaa julkiselle sektorille, eikä maksaa avaimet käteen -vakuutuksesta softatalolle tähtitieteellistä summaa, varsinkaan kun se ei todellisuudessa toteudu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Jari Jakonen

Sirius-projektin lähtökohta: "HUS yhdessä muiden yliopistosairaaloiden ja Sitran kanssa halusi selvittää, millä ehdoilla kansainväliset järjestelmätoimittajat olisivat valmiita tuomaan potilastietojärjestelmänsä Suomeen.", http://www.sitra.fi/julkaisu/2012/sirius-projekti-...

Accenturen laatiman potilastietojärjestelmäkartoituksen lehdistötilaisuuden yhteenveto ilmaisee asian näin: "Ovatko kansainväliset järjestelmätoimittajat kiinnostuneita tuomaan potilastietojärjestelmänsä Suomeen?", http://www.sitra.fi/NR/rdonlyres/EC4CA5AD-634B-4F8... (pdf).

Hankkeen ohjausryhmässä oli kaksi Accenturen edustajaa. Toinen projektipäällikkö oli Accenturelta. Projektiryhmässä oli kaksi Accenturen jäsentä. Sirius-projektin erikoisasiantuntijoita oli yhdeksän, kaikki Accenturelta. Koko organisaatiossa yksi jäsen Sitralta, loput terveydenhuollon sisältä, ei muita.

-

"Ovatko kansainväliset järjestelmätoimittajat kiinnostuneita tuomaan potilastietojärjestelmänsä Suomeen?" - Voivoi. Synkän surkee ja lohduton ylikansallisen vedätyksen pelinappuloina olemisemme tilan määrittely.

Ossi Onni

Kun kerran oikein "kansainväliset järjestelmätoimittajat" nöyrtyvät Suomeen tulemaan tekemään paria tietokantasovellusta, niin täytyyhän sen maksaa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kopioin härkisti tähän aiemman kommenttini (

Eikös se ollut Sitran selvitys, jossa suositeltiin Accenturea...
ja kas kummaa Accenturen entinen maajohtaja löytyy mistäpä muualta kuin:
http://www.sitra.fi/ihmiset/markku-silen

EDIT: toinen mielenkiintoinen on Keskustapuolueen taustavoimia:
http://www.linkedin.com/pub/mika-rossi/26/3a6/7b

Lisäksi Accenture yritti sumplia ja ilmeisesti kohtalaisella vastakaiulla, että hanke ei menisi yleiseen tarjouskilpailuun...

Hankintaa valmistelee hanketoimisto, jossa työskentelee sosiaali- ja terveydenhuoltoalan, tietohallinnon sekä juridiikan ammattilaisia. Onneksi asiantuntijoiden näpeissä projekti.

Sopivasti menee epäonnistumiset ja kustannushiipiminen sitten just eduskuntavaalien yli - aivan varmasti....

Vastaava potilastietojärjestelmä väsättiin Virossa 10 miljoonalla vuodessa ja päälle vielä sähköinen resepti 1 miljoonalla. Sähköistä reseptiä ei ole miljardien upottamisesta huolimatta saatu vielä Suomessa toimimaan.

Laskin huvikseni, että koodareita ja kampaviineriä möheltäviä projektipäälliköitä voisi vaikka kasata ihan itse tähän hankkeeseen:

4.500 euron kuukausipalkka tekee sivukuluineen vuodessa 80.000. Laskutoimituksella sain 22.500 miestyövuotta saatavan projektin tämänhetkisellä kustannusarviolla. Voitaisiin siis palkata vaikka 500 ammattilaista koodaamaan 45 vuodeksi sen sijaan, että ostetaan ulkomaiselta monikansalliselta yritykseltä ylihinnoiteltu projekti, joka taatusti ylittää kustannusarviot, viivästyy ja todennäköisesti ei toimi suunnitellusti. Tai palkattaisiin vaikkapa 100 ukkoa viideksi vuodeksi, jolloin kustannukset olisivat pari prosenttia nykyisestä himmelistä.

Kuinka paljon ja ketkä tästä aikovat vetää ohi? Ketkä on lahjottu? Jos olisi pakko arvata, aika hemmetin monella on leppoisat eläkepäivät varmistettu tätä kautta.

Jukka Mäkinen

Näistä ongelmista ei pääse eroon ennen kuin päättäjät vastaavat omalla omaisuudellaan päätöksistään, ja päättäjät valitaan sellaisella vaalitavalla missä vain henkilökohtaiset äänet ratkaisevat, puolueiden kokonaisäänimäärällä ei ole mitään vaikutusta.

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Ja tämän kun pystyisi tekemään yksinkertaisesti ja toimivasti 18 Miljoonalla, josta siitäkin jo olisi extraa ja voitelurahoja muutama miljoona. Otetaan tekijät ja systeemit Virosta jos kerran omat taidot ei riitä.
Summaksi laitettu niin iso, että päättäjiltä menee suhteellisuudentaju kun nelilaskinta ei tunneta eli mitä tuolla summalla oikeasti pitäisi saada. Pikkasen sama juttu kuin takuutuksissa, ei mitään suhteellisuudentajua kun summa kasvaa yli omien normisummien.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Puhun järjestelmien tilaajien ja käyttäjien näkökulmasta. Jos se pitää paikkansa, että tilaajalla, kuten Kärkkäinen sanoo ei ole: "Myös tilaajalta vaaditaan teknistä osaamista ja tässä mielessä on todella ikävää, että valtio on yksityistämishuumassa luopunut jo lähes kaikesta IT-osaamisestaan". Tämä antaa jo pohjan epäonnistumiselle. Tilaaja ei osaa itse määritellä tietojärjestelmän tarvekuvaa ja toimintamallia suhteessa sen käyttäjiin ja loppuasiakkaisiin saati toimittajaan, ylläpitoon ja kehitykseen. Kun projektiin liittyy mikrotasolla kaikki mahdollisen "pilkun nussijat", jotka kukin hauavat omia erikoispiirteitään ratkaisuun, ollaan taas metsässä. Itse ratkaisisin asian seuraavasti:
Valitaan riittävän suuri, mutta keskikokoinen sairaanhoitopiiri pilotiksi. Määritellään karkea tavoite, mitä uuden järjestelmän halutaan ratkaisevan pääpiirteittäin. Määritellään, mitä yksittäisiä rekistereitä ( palasia ) on jo olemassa. Määritellään, mitä julkisia rekistereitä on jo käytettävissä: henkilötiedot väestörekisteristä, kela, vakuutuslaitokset, työvakuutusyhtiöt, työterveysasemat, hammaslääkärit, yksityiset terveystalot, poliisi, joiden "asiakastietokanta" yhdistetään.Lain pitää tukea tietojen yhdistämistä. Tehdään poimintaohjelma, joka kerää tiedot tarvittaviin blokkeihin aina omalääkärikohtaisesti. Mitkään poliistiedot eivät paljastu, mutta ovat taustalla. Yhdistetään niin julkinen kuin terveyshuoltoa palvelevat yksityislääkäriasemien tiedot ja niiden käyttöluvat.
Tästä voisin jatkaa loppuratkaisuun, mutta aluksi näin.

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Pikainen laskutoimitus:

10 000 Symbian koodaria voidaan laittaa tekemään tuota kolmeksi vuodeksi a 5000 Eur /kk. Olkaapa hyvät, ja oikeasti ao. hommaan ei tarvita kuin 100 kaveria eli ilmankos siitä tulee just tuo 100 kertainen hinta.

kati sinenmaa

HS: "Tuohon lähes kahden miljardin euron summaan päästään vasta siinä vaiheessa, kun muukin Suomi uusii järjestelmänsä. Se on edessä, mutta vasta tulevaisuudessa Husin ja Helsingin hankinnan jälkeen."
http://www.hs.fi/kotimaa/N%C3%A4k%C3%B6kulma+Potil...
.

Eli, kyseeseen tulee tietysti se, että ohjelmatalot kauppaavat kovalla hinnalla tekeleensä muille kunnille. Digikopiointihan ei mitään maksa; senkun vain kopiois Helsingille tehdyn järjestelmän, mutta ohjelmatalot saavat plus miljardia lisähintaa, kun he tekevät siihen jonniinmoisen kopiosuojauksen tai laittavat sen jonkun lähdesuojan piiriin.

Tuo on täyttä ryöstöä, johon osallistuu jokainen poliitikko, joka on sitä ehdottanut tai joka sitä kannattaa. Uskomatonta, että poliitikot eivät voi säästää pankkikriisissä, kehitysmäärärahoissa, maahanmuutossa ja korruptiossa.

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

kts. Outi Hoikkalan idea!

http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.puheenv...

- löytyy puheenvuoron loppupuolelta!

Pentti Juhani Järvinen

Koko asiasta tulee vaatia julkinen kustannusarvio. Jos se menee yli 100 miljoonan Euron, "rikostutkimuksen" voi avata heti. Se tulee avata heti! Suomessa, kuten muuten muuallakin - ei vähiten Pohjoismaissa - ns. "julkinen urakointi" on verrattavissa kasvavaan mätäpaiseeseen. Se alkoi pöhöttyä, kun ns. "julkiseen rakenteluun" alettiin myöntämään rahaa "runsaasti." Yhteen aikaan sitä oli.

Jo tuolla tasolla - rakentamisissa ja huolloissa - ajauduttiin suuren rahan ja projektitekniikan avulla jakuviin ylihinnoiteltuihin ylikustannuksiin. Lähes säännöllisesti! Miksihän muuten esim. Helsingissä - tai muualla Pohjoismaissa - ei ihmetellä sitä, että asuminen pääkaupungeissa on sairaaloisen kallista, vaikka maata ja puuta ja pahvia on saatavissa? Terveys ja katto pään päälle ovat julkisen vallan velvoite.

Mutta noilla korrupteilla perusteilla ns. "tietotekniikat" ovat varsinainen "kultakaivos." Missään Pohhjoismaassa ei juuri mikään enää onnistu, ei edes tosi karmeiden ylihintojen jälkeen. Junat eivät kulje, liikennevalot ovat jumissa, joskus syistä, jotka tulisi voida selvittää Intian koulupoikien halpistietokoneilla. Miksei sitä tehdä?

Eli miksei kukaan vastaa törkeyksistä, jotka ovat törkeän selviä. Ja laillisesti silkkaa varastamista!

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> eikä maksaa avaimet käteen -vakuutuksesta softatalolle tähtitieteellistä summaa, varsinkaan kun se ei todellisuudessa toteudu

Hyvin kiteytetty. TIlaajan kannattaisi pitää enemmän onnistumisriskiä itsellään, eikä ostaa (kuviteltua) luotettavuutta isoilta taloilta ylihintaan. Tämä tosin vaatii softaprojektin hallintaa, ja myös hankkeen sisällön ymmärtämistä. Tällaisia taitoja kunnilla ja muilla hallinnon yksiköillä ei useimmiten ole. Ehkä valtion ja/tai kuntaliiton kannattaisi kerätä niin hyvä porukka (nykyisistä hankkeista ja niiden toteuttamistavoista täysin irti olevia) asiantuntijoita. Tuo porukka voisi tuoda hieman maalaisjärkeä ja ymmärrystä noihin hankkeisiin. Jos hanke olisi hallussa, sitä voisi teettää vaikkapa sekaisin alihankittuna tuntityönä ja open source -projekteissa, ehkä murto-osan murto-osalla noista mammuttikustannuksista.

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

No ei tuohon projektiin nyt kannata mitään "open sourcea" kopsata. Tuo on valtava projekti, joka vaatii kunnollisen määrittelyn ennen kuin voidaan edes kilpailuttaa mitään.

Tämä vaatisi tekijöitä myös omassa organisaatiossa. Mutta onko heitä? Vai onko kaikki IT-työntekijät jo potkittu pois tuosta tilaajaorganisaatiosta??

Jos on, niin se on tosi paha juttu! Määrittelyprosessissa pitää olla sekä tietojärjestelmä-ihmisiä, että myös sellaisia käyttäjän edustajia, jotka pystyvät kartoittamaan tilannetta yhdessä IT-osaajien kanssa.

Kunnollinen määrittelyvaihe on kaiken perusta ja siitä tulee laatia myös kunnon dokumentit, joiden perusteella toteutus ja testaaminen hoidetaan. Ellei tällaista määrittelydokumentointia ole, ei voida myöskään aloittaa toteutusvaihetta.

Pahoin pelkään, ettei tuosta järjestelmästä tule kovinkaan onnistunutta. Kunnollinen osaaminen taitaa puuttua. Ei tässä muu auta kuin odotella vaan sitä päivää, kun uusi sovellus otetaan käyttöön. Voi kestää kotvanen tuohon päivään.

EV

Käyttäjän Tronic kuva
Lasse Kärkkäinen

Julkisen sektorin projekteissa yleensä kyllä määritellään paljon (ei välttämättä hyvin) ja ongelmana on osaltaan nimenomaan ylimäärittely. Ikävä kyllä ohjelmistoja ei voi mielekkäästi suunnitella etukäteen, vaan prosessin pitäisi olla iteratiivinen, siten että erilaisia ratkaisuja testataan joukolla todellisia käyttäjiä ja sitä kautta saadaan palautetta siitä mikä toimii ja mikä ei.

Pikkutarkalla ennakkosuunnittelulla saadaan vain käytössä äärimmäisen kömpelöitä järjestelmiä.

Yllä kirjoituksessani esitin miten järjestelmä voidaan todella toteuttaa pienemmissä osissa ja ilman pikkutarkkoja määrittelyitä, lähtökohtana tietyn ongelman ratkaisu, eikä se millaisia nippeleitä ratkaisussa on ja miten niitä käytetään.

Mielenkiintoista kyllä, valtaosa alalla toimivista firmoista käyttää jo nyt esittämääni mallia. Poikkeuksena muutamat lähinnä julkista sektoria, isoja vakuutusyhtiöitä yms. palvelevat dinosaurukset.

Juha Korhonen

Totta kai tyhmältä asiakkaalta otetaan rahat pois. Eihän se kuitenkaan niitä osaisi käyttää!

Meillä kyllä on ongelma: tyhmät päättäjät.

Teppo Määttänen

Jos minulta kysyttäisiin, en suosittelisi mitään valmisjärjestelmän hankintaa.

Mitä vanhempi ja "täydellisempi" systeemi, sitä enemmän hankinnan mukana tulee runsaasti tarpeettomia moduuleita. Teknologia saattaa olla täysin vanhentunutta, josta on ketteryys kaukana. Räätälöinti on hankalaa ja tulee todella kalliiksi. Tämmöiseen koodiin koskeminen vaatii erityisperehtymistä, ja silti se on ns. vaarallista.

Kun toimittaja omistaa järjestelmän ja lähdekoodin, ollaan täysin sen armoilla. Tällöin räätälöinnit hinnoitellaan tähtitieteellisiksi, joten niitä ei välttämättä toteuteta, kun budjetti on jo ylittynyt.

Siis:

Ydinjärjestelmän täydellinen omistus ja hallinta. Tämä onnistuu sen osuuden tekemisellä tyhjästä omana projektinaan toimittajia hyväksikäyttäen. Muutaman miljoonan projekti enintään; silti tärkein osuus tulee tehdyksi.

Avoimet rajapinnat.

Erillismoduulit hankitaan ja kilpailutetaan erikseen, hankitaan valmiina näiltä asiantuntijoilta tai teetetään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset